Haluaisin sanoa muutaman sanasen presidenttiehdokas Pekka Haavistosta.
Ensinnäkin hän on mielestäni taitava neuvottelija, diplomaattinen ja sovitteleva henkilö, juuri sellainen, jollainen presidentin pitäisi ollakin. Lisäksi hän osaa ottaa itsensä ja edustamiensa kantojen kanssa eri mieltä olevat henkilöt ja näkökannat huomioon.
Tämä liittyy myös Soinin eilisessä vaalitentissä viittaamaan tapaukseen Haaviston vierailusta Teuvo Hakkaraisen sahalla. Se oli taitava veto ja osoitti hyvää tilanteen tajua sekä diplomatian taitoja. Haavisto ja Hakkarainen tulivat hyvin toimeen, ja kohtaaminen oli aseistariisuva.
Se oli myös aseistariisuva vaalien suhteen. Haavisto antoi itsestään hyvän kuvan; reilu tyyppi, sovitteleva, ottaa ihmiset huomioon, osaa tehdä rakentavaa politiikkaa. Tämä vei hänen vastustajiltaan, jotka näkivät hänet poliittisten lasien läpi "tyypillisenä vihreänä", aseita pois. "Herranen aika, mieshän on fiksu ja asiallinen".
Jos toiselle kierrokselle päätyvät Niinistö ja Haavisto, niin tilanne on nyt se, että tämän perusteella häntä vastustavilla tahoilla ei vei olisi enää muita näkökohtia Haavistoa vastaan kuin arvonäkökohdat. Suomeksi sanottuna vain "En äänestä, koska on liberaali ja homo"-kannan edustajat ovat vastaan. Jos arvonäkökohtia ei oteta huomioon, olisi Haavisto mielestäni luonteensa, asiallisuutensa ja asenteensa puolesta parempi vaihtoehto presidentiksi kuin mahdollisesti 2. kierroksella häntä vastassa oleva Niinistö(!).
Mutta juuri arvonäkökohdat ovatkin niitä, jotka ratkaisevat. Presidentti on arvojohtaja. Arvojohtajalta edellytetään tiettyjä arvoja. yksi niistä on rehellisyys.
En väitä, että Niinistö olisi mikään puhdas pulmunen, kun oikein kaivellaan, mutta on syytä olettaa, että Haavisto on ollut eräässä asiassa selvästi epärehellinen. Hän on antanut julkisuuteen, todennäköisesti tahallaan, väärän kuvan koulutuksestaan ja mahdollisesti myös työkokemuksestaan. Virheitä voi toki tehdä, mutta tahallinen harhaanjohtaminen vie uskottavuuden. Viittaan ns. professori-kohuun.
Haavisto nimittäin esitteli vielä jokin aika sitten itseään "professorina" ehdokassivuillaan olevassa CV:ssä, ja nimitys on ollut esillä hänen nimensä perässä monissa yhteyksissä mm. EU:ssa. Tämän taustalla on se, että hän piti aikanaan yhden esitelmän viran puolesta Bristolin yliopistossa nimikkeellä Benjamin Meaker visiting professor 2002. Hän sai siitä muistoksi jonkinlaisen stipendin eli diplomin. Bristolin yliopisto on kuitenkin virallisesti ilmoittanut, että ”Herra Haavisto on pitänyt meille luentosarjan globaalista ympäristöpolitiikasta 2002. Häntä ei ollut nimitetty vierailevaksi professoriksi, vaikka hänen cv:nsä niin väittää”. Ongelma johtuu siitä, että nimitys "visiting professor" pitäisi kääntää "vieraileva luennoitsija", ei professoriksi.
Tämähän ei muuten olisi mikään iso juttu, mutta taustalla on koplaus Haaviston nimitykseen Sudan-suurlähettilääksi, epäpätevänä. Koska häneltä puuttui puuttui korkeakoulututkinto, joka virallisesti vaaditaan EUSR-Sudan -virkaan (A 16 kategoria), häntä ei periaatteessa olis pitänyt valita.
Haaviston vierailevan luennoitsijan "Benjamin Meaker-professuuri" -titteli ei itsessään siis olisi mikään kovin vakava juttu, mutta sen käyttäminen CV:ssä viranhoitomerkintänä oli väärin ja tekee siitä tahallisen petoksen. Kyseessähän stipendi (award) eli käytännössä lähinnä matka-apuraha, mutta Haavisto on kai halunnut EU:n ulkoministereiden uskovan hänellä olleen korkeakoulututkinnon.
Hän on mitä ilmeisimmini halunnut hälventää "professuurillaan" epäilyjä, että hänellä ei olisi ollut Darfur-tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Nämä epäilythän olivat syntyneet, kun hän ei ollut virallisessa EU:n Consiliumin ansioluettelossaan ilmoittanut koulutustaan. Ja siihen lieenee syynsä.
Nimittäin jos hän olisi ilmoittanut, ettei hänellä ole korkeakoulu-tutkintoa, hänen hakemuksensa Darfur-tehtäviin olisi hylätty. Samoin olisi käynyt jos hän olisi ilmoittanut virallisessa Consiliumin ansioluettelossa olevansa professori. Se olisi nimittäin virallisesti tarkistettu, ja "matka-apuraha"-professuuria ei olisi tietenkään virallisesti hyväksytty tehtävään valittavalta vaadituksi korkeakoulu-tutkinnoksi.
Kaikesta huolimatta hänet siis nimitettiin, todellisuudessa muodollisesti epäpätevänä, EU:n lähettilääksi Sudaniin. Ja tämä neuvottelijana Darfurissa pyöriminen on sitten markkinoitu Suomessa jonkinlaisena "miniahtisaarena" toimimisena. Yleisesti Haaviston työtehtäviä EU:ssa on kuvattu "avustaviksi rutiinitehtäviksi". Siis tyyliin "reipas nuori mies linjalla".
Suomen presidentin virkaan ei ole muodollisia vaatimuksia. Haaviston korkeakoulutuksen puutteella ei ole näin nykytilanteessa mitään juridista merkitystä, ja ilmoitettakoon, etten minäkään pidä sitä varsinaisena esteenä Tasavallan presidentin viran hoitamiselle.
Sen sijaan, jos Haavisto huijasi itselleen EU-viran, se on mielestäni vähintään samaa luokaa oleva petos kuin takavuosien Jari Vilénin kopiokone-gradu. Ja on vähintäänkin syytä kysyä, voidaako presidentin virkaan valittavalta hyväksyä moinen kupru?
Tahallinen harhauttaminen ei ole oikein, ja on mielestäni kuvaavaa, että Haaviston innokkaimmat tukijat eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Suora valehtelu ei ole asia, jota julkisessa virassa olevan tulisi tehdä.
---------------
---------
P.S. En myöskään aio äänestää Niinistöä. Jään kai 2. kierroksella kotiin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste professori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste professori. Näytä kaikki tekstit
perjantai 20. tammikuuta 2012
torstai 9. huhtikuuta 2009
Prosessioikeuden Professori Jyrki Virolainen otti kantaa Jussi Halla-ahon syytteeseen
Entinen käräjäoikeuden tuomari, Prosessioikeuteen erikoistunut oikeustieteen professori Jyrki Virolainen, on ottanut blogissaan kantaa Jussi Halla-ahon syyteasiaan. Siteeraan tässä hänen kirjoitustaan niiltä osin, kuin hän kriittisesti analysoi syyttäjäviranomaisen toimintaa:
"Syyteasian esitteli Kalskeelle valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, ei siis rasistisiin rikosasioihin erikoistunut valtionsyyttäjä Mika Illman. Syytepaperiin ei otettu Illmanin nimeä luultavasti siksi, että Halla-aho on kirjoituksissaan arvostellut Mika Illmania kärkevästi. VKSV:ssa [Valtakunnansyyttäjänvirasto] ehkä pelättiin, että Halla-aho voisi väittää Illmanin toimivan ikään kuin kostoksi ja tulleen siten jääviksi asiassa."
Niin, miksi Illman väistelee? Jos hän on varma asiastaan, ja syyte on varmalla pohjalla, miksi väistellä? Syyttäjänhän ei tarvitse olla puolueeton, toisin kuin asian ratkaisevien tuomareiden.
"..VKSV ei selvästikään halua tehdä oikeusprosessista mitään spektaakkelia tai vuosisadan oikeusjuttua, vaan toimii "ei ny tehrä tästä mitään isoo numeroo" -periaatteella. Halla-ahoa kuulusteltiin esitutkinnassa ainoastaan sähköpostin välityksellä eikä H. siten ollut esitutkinnassa lainkaan "nokikkain" kuulustelijana toimineen rikosylikonstaapeli Jouni Niskasen kanssa;.."
Kuten anonyymi kommentaattori Virolaisen blogin kommentti-osiossa huomauttaa, Halla-ahoa olisi pitänyt kuulla henkilökohtaisesti esitutkinnassa. Esitutkintalaki 22 § velvoittaa siihen yksiselitteisesti (Ks. myös OKa 1991, s. 74 ja OA 2000, s. 127.)
"..esitutkinta oli hyvin suppea, sillä siinä otettiin esiin vain 10-15 Halla-ahon blogissa julkaistua kirjoitusta, vaikka niitä on julkaistu yli 200; syyte perustettiin vain yhdessä blogissa esitettyyn kahteen virkkeeseen; VKSV ei halua esiintyä oikeudessa, vaan antoi syytteen ajamisen paikallissyyttäjälle jne. VKSV haluaa näköjään päästä jutusta mahdollisimman suppealla aineistolla ja käräjäoikeudessa ainoastaan yhden päivän kestävällä pääkäsittelyllä."
Eli toimitaan ja reagoidaan ikään kuin juttu ei kestäisi tarkempaa käsittelyä, eli enempää huomiota ja päivänvaloa? Useampikin oikeustieteilijä on epävirallisesti jo ehtinyt ihmetellä tapahtunutta.
"Syyttäjät ja Halla-aho näyttävät puhuvan ikään kuin toistensa ohi ja eri asioista. Syytemääräyksessä ei ole otettu kantaa H:n väitteeseen siitä, että hän olisi tähdännyt väitteillään syyttäjä- ja muiden viranomaisten arvosteluun. Halla-aho puolestaan ei ole poliisikuulustelussa suoranaisesti perustellut väitteitään siltä kannalta, että hän olisi tarkoittanut kritisoida naisten asemaa muslimimaissa. H. on kuitenkin eräissä muissa kirjoituksissaan, jotka ovat nekin olleet poliisin ja syyttäjien syynättävinä, kritisoinut islamia juuri naisten ja tyttöjen heikon aseman johdosta. Näin esimerkiksi kirjoituksessa "Muhamettilaisten musta aukko" (10.5-2005). Kun myös vm. kirjoitus sisältyy esitutkinta-aineistoon ja H. on kommentoinut sitä poliisikuulustelussa paljon laajemmin kuin syytteeseen johtanutta kirjoitustaan, on hieman outoa, että VKSV, jota lain mukaan velvoittaa objektiivisuusperiaate, on sivuuttanut tuon kirjoituksen kokonaan. Mainitusta kirjoituksesta 10.5.-05 voidaan ehkä löytää VKSV:n kaipaamat "vilpittömät" perusteet, joilla Halla-aho on kritisoinut islamia naisten heikon aseman takia.
[...]
Syytemääräyksessä on kuitenkin ohitettu kokonaan Halla-ahon motiivi, jolla hän on väitteiden esittämistä perustellut. Pro et contra -tyyppinen tarkastelu puuttuu syytteestä, vaikka syyttäjiä lain mukaan velvoittaa edellä mainittu objektiviteettiperiaate."
Niin, eli syyttäjä on ilmeisen tahallisesti jättänyt huomiomatta esitutkinta-aineistoon sisältyvää materiaalia, joka hänen olisi pitänyt huomioida, koska se tukee syytetyn puolustusta.
Onkin esitetty varsin aiheellinen epäily, että syytettä ei olisi koskaan nostettu, jos syyteharkinta olisi perustunut lainmukaiseen esitutkinta-aineistoon. Lain vaatimusta epäillyn henkilökohtaisesta kuulemisesta esitutkinnassa ei ole säädetty turhaan, vaan sen on nimenomaan ajateltu tuovan esiin parempaa tietoa oikeuden toteutumiseksi. Syyte siis perustuu osittain oletuksiin, jotka olisivat lain mukaan tehdyssä esitutkinnassa saattaneet muuttua Halla-ahon vahingoksi olevista oletuksista häntä puoltaviksi faktoiksi.
"..lopputuloksen ennustaminen ole helppo tehtävä tässä hyvin arvostuksenvaraisessa asiassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sananvapaus oikeuttaa myös kriittisten ja jopa loukkaavien ja shokeeraavien mielipiteiden esittämiseen, joten myös uskonrauhan rikkomista ja kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia rangaistussäännöksiä on tulkittava suppeasti, jos asianomaiselle menettelylle voidaan osoittaa olevan sananvapauteen liittyviä perusteita. [...]
Vertailun vuoksi on syytä todeta, että kolme vuotta sitten eli vuonna 2006 silloinen vähemmistövaltuutettu ja nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki poliisille tutkintapyynnön siitä, että eräät Suomen Sisu ry:n jäsenet olivat julkaisseet verkkosivuillaan aikaisemmin 30.9.2005 tanskalaisessa Jyllands-Posteninissa julkaistuja Muhammed-pilakuvia.[...]
Kalske totesi, professori Jaakko Hämeen-Anttilan antamaan asiantuntijalausuntoon viitaten, että pilakuvien esittäminen syytepäätöksessä lähemmin kerrotulla tavalla oli ollut islamin uskonnon kannalta erittäin loukkaavaa. Kalske päätyi kuitenkin siihen, että RL 17 luvun 10 §:n 1-kohdan uskonrauhan rikkomista koskevan tunnusmerkitön edellyttämä erityinen loukkaamistarkoitus oli jäänyt pilakuva-asiassa täyttymättä. "Epäiltyjen toiminnan nimenomaisena tarkoituksena ei voida pitää säännöksen suojelukohteena olevien ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamista. Päinvastoin pidän uskottavana, että epäiltyjen nimenomaisena tarkoituksena on ollut eräänlaisen, julkiseen valtaan kohdistetun vastalauseen esittäminen," totesi Kalske päätöksessään."
Eli tässä on pientä ristiriitaa. Vaikuttaa siltä, että syyttäjävirannomainen yrittää venyttää lain tulkinnan rajoja, kuten aikaisemmin asiasta kirjoitin ("Illmanismi ja pyrkimys lain tulkinnan vinouttamiseksi"). Virolainen jatkaakin vielä:
"Myös Jussi Halla-ahon "täkykirjoituksen" ilmeisenä tarkoituksena on ollut kokeilla sananvapauden rajoja. Nyt VKSV on kuitenkin ottanut toisenlaisen kannan, vaikka Halla-ahon tekstit eivät ole varmaankaan loukanneet Suomessa asuvien muslimien uskonnollisia tuntoja Muhammed-pilakuvia enemmän. [...]
Jorma Kalskeen mukaan Muhammed-pilakuvien julkaisemisen ei siis voitu katsoa tapahtuneen erityisessä loukkaamistarkoituksessa, mutta Halla-ahon tapauksessa hän on toisella kannalla, kun on kyse H:n kahdesta irrallisesta, muusta tekstistä irrotetusta lauseesta. Itse en näkisi näiden kahden tapauksen välillä juuri mitään eroa. Siksi Kalskeen olisi tullut perustella, miten Halla-ahon tapaus eroa aikaisemmasta tapauksesta, jossa syyte jätettiin nostamatta erityisen loukkaamistarkoituksen puuttumisen johdosta. Mitään perusteluja ei kuitenkaan syytepäätöksessä tältä osin esitetä. Jos syyttäjä ei kykene esittämään perusteluja näiden kahden tapauksen erilaiselle arvioinnille myöskään tuomioistuimessa, lienee syyte hylättävä, vaikka tapaukset eivät tietenkään ole täysin identtiset eikä tuomioistuin ole sidottu aikaisempaan syyttämättäjättämispäätöksen."
Virolainen arvelee, että taannoisen pilakuvakohun osalta vapauttavaan tuomioon saattoi vaikuttaa Suomen viranomaisten ja oikeusistuimen mahdollinen imago-ongelman pelko vertailussa naapurimaan oikeuslaitoksen ratkaisuun:
"Voi olla, että Kalske ja kumppanit olisivat halunneet nostaa syytteen myös Muhammed-pilakuvia koskevassa asiassa. Tilanne oli tuolloin kuitenkin se, että Tanskan valtakunnansyyttäjä oli päättänyt kolmea kuukautta aikaisemmin eli 15.3.2006 olla nostamatta syytettä Jyllands-Postenin tapauksen johdosta. Olisi ollut aika outoa, jos Suomen ylin syyttäjäviranomainen olisi päätynyt omassa syyteharkinnassaan toisenlaiseen lopputulokseen, vaikka Suomessa oli kyse vain aiemmin jo julkaistujen pilakuvien uudelleen julkaisemisesta."
Virolaisen suhtautuminen Jussi Halla-ahon tapaukseen on neutraali, kriittinen, asiallinen ja selkeä, sekä tuo esiin merkittäviä puutteita syyttäjän toiminnassa. kiitos siitä hänelle.
"Syyteasian esitteli Kalskeelle valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, ei siis rasistisiin rikosasioihin erikoistunut valtionsyyttäjä Mika Illman. Syytepaperiin ei otettu Illmanin nimeä luultavasti siksi, että Halla-aho on kirjoituksissaan arvostellut Mika Illmania kärkevästi. VKSV:ssa [Valtakunnansyyttäjänvirasto] ehkä pelättiin, että Halla-aho voisi väittää Illmanin toimivan ikään kuin kostoksi ja tulleen siten jääviksi asiassa."
Niin, miksi Illman väistelee? Jos hän on varma asiastaan, ja syyte on varmalla pohjalla, miksi väistellä? Syyttäjänhän ei tarvitse olla puolueeton, toisin kuin asian ratkaisevien tuomareiden.
"..VKSV ei selvästikään halua tehdä oikeusprosessista mitään spektaakkelia tai vuosisadan oikeusjuttua, vaan toimii "ei ny tehrä tästä mitään isoo numeroo" -periaatteella. Halla-ahoa kuulusteltiin esitutkinnassa ainoastaan sähköpostin välityksellä eikä H. siten ollut esitutkinnassa lainkaan "nokikkain" kuulustelijana toimineen rikosylikonstaapeli Jouni Niskasen kanssa;.."
Kuten anonyymi kommentaattori Virolaisen blogin kommentti-osiossa huomauttaa, Halla-ahoa olisi pitänyt kuulla henkilökohtaisesti esitutkinnassa. Esitutkintalaki 22 § velvoittaa siihen yksiselitteisesti (Ks. myös OKa 1991, s. 74 ja OA 2000, s. 127.)
"..esitutkinta oli hyvin suppea, sillä siinä otettiin esiin vain 10-15 Halla-ahon blogissa julkaistua kirjoitusta, vaikka niitä on julkaistu yli 200; syyte perustettiin vain yhdessä blogissa esitettyyn kahteen virkkeeseen; VKSV ei halua esiintyä oikeudessa, vaan antoi syytteen ajamisen paikallissyyttäjälle jne. VKSV haluaa näköjään päästä jutusta mahdollisimman suppealla aineistolla ja käräjäoikeudessa ainoastaan yhden päivän kestävällä pääkäsittelyllä."
Eli toimitaan ja reagoidaan ikään kuin juttu ei kestäisi tarkempaa käsittelyä, eli enempää huomiota ja päivänvaloa? Useampikin oikeustieteilijä on epävirallisesti jo ehtinyt ihmetellä tapahtunutta.
"Syyttäjät ja Halla-aho näyttävät puhuvan ikään kuin toistensa ohi ja eri asioista. Syytemääräyksessä ei ole otettu kantaa H:n väitteeseen siitä, että hän olisi tähdännyt väitteillään syyttäjä- ja muiden viranomaisten arvosteluun. Halla-aho puolestaan ei ole poliisikuulustelussa suoranaisesti perustellut väitteitään siltä kannalta, että hän olisi tarkoittanut kritisoida naisten asemaa muslimimaissa. H. on kuitenkin eräissä muissa kirjoituksissaan, jotka ovat nekin olleet poliisin ja syyttäjien syynättävinä, kritisoinut islamia juuri naisten ja tyttöjen heikon aseman johdosta. Näin esimerkiksi kirjoituksessa "Muhamettilaisten musta aukko" (10.5-2005). Kun myös vm. kirjoitus sisältyy esitutkinta-aineistoon ja H. on kommentoinut sitä poliisikuulustelussa paljon laajemmin kuin syytteeseen johtanutta kirjoitustaan, on hieman outoa, että VKSV, jota lain mukaan velvoittaa objektiivisuusperiaate, on sivuuttanut tuon kirjoituksen kokonaan. Mainitusta kirjoituksesta 10.5.-05 voidaan ehkä löytää VKSV:n kaipaamat "vilpittömät" perusteet, joilla Halla-aho on kritisoinut islamia naisten heikon aseman takia.
[...]
Syytemääräyksessä on kuitenkin ohitettu kokonaan Halla-ahon motiivi, jolla hän on väitteiden esittämistä perustellut. Pro et contra -tyyppinen tarkastelu puuttuu syytteestä, vaikka syyttäjiä lain mukaan velvoittaa edellä mainittu objektiviteettiperiaate."
Niin, eli syyttäjä on ilmeisen tahallisesti jättänyt huomiomatta esitutkinta-aineistoon sisältyvää materiaalia, joka hänen olisi pitänyt huomioida, koska se tukee syytetyn puolustusta.
Onkin esitetty varsin aiheellinen epäily, että syytettä ei olisi koskaan nostettu, jos syyteharkinta olisi perustunut lainmukaiseen esitutkinta-aineistoon. Lain vaatimusta epäillyn henkilökohtaisesta kuulemisesta esitutkinnassa ei ole säädetty turhaan, vaan sen on nimenomaan ajateltu tuovan esiin parempaa tietoa oikeuden toteutumiseksi. Syyte siis perustuu osittain oletuksiin, jotka olisivat lain mukaan tehdyssä esitutkinnassa saattaneet muuttua Halla-ahon vahingoksi olevista oletuksista häntä puoltaviksi faktoiksi.
"..lopputuloksen ennustaminen ole helppo tehtävä tässä hyvin arvostuksenvaraisessa asiassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sananvapaus oikeuttaa myös kriittisten ja jopa loukkaavien ja shokeeraavien mielipiteiden esittämiseen, joten myös uskonrauhan rikkomista ja kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia rangaistussäännöksiä on tulkittava suppeasti, jos asianomaiselle menettelylle voidaan osoittaa olevan sananvapauteen liittyviä perusteita. [...]
Vertailun vuoksi on syytä todeta, että kolme vuotta sitten eli vuonna 2006 silloinen vähemmistövaltuutettu ja nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki poliisille tutkintapyynnön siitä, että eräät Suomen Sisu ry:n jäsenet olivat julkaisseet verkkosivuillaan aikaisemmin 30.9.2005 tanskalaisessa Jyllands-Posteninissa julkaistuja Muhammed-pilakuvia.[...]
Kalske totesi, professori Jaakko Hämeen-Anttilan antamaan asiantuntijalausuntoon viitaten, että pilakuvien esittäminen syytepäätöksessä lähemmin kerrotulla tavalla oli ollut islamin uskonnon kannalta erittäin loukkaavaa. Kalske päätyi kuitenkin siihen, että RL 17 luvun 10 §:n 1-kohdan uskonrauhan rikkomista koskevan tunnusmerkitön edellyttämä erityinen loukkaamistarkoitus oli jäänyt pilakuva-asiassa täyttymättä. "Epäiltyjen toiminnan nimenomaisena tarkoituksena ei voida pitää säännöksen suojelukohteena olevien ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamista. Päinvastoin pidän uskottavana, että epäiltyjen nimenomaisena tarkoituksena on ollut eräänlaisen, julkiseen valtaan kohdistetun vastalauseen esittäminen," totesi Kalske päätöksessään."
Eli tässä on pientä ristiriitaa. Vaikuttaa siltä, että syyttäjävirannomainen yrittää venyttää lain tulkinnan rajoja, kuten aikaisemmin asiasta kirjoitin ("Illmanismi ja pyrkimys lain tulkinnan vinouttamiseksi"). Virolainen jatkaakin vielä:
"Myös Jussi Halla-ahon "täkykirjoituksen" ilmeisenä tarkoituksena on ollut kokeilla sananvapauden rajoja. Nyt VKSV on kuitenkin ottanut toisenlaisen kannan, vaikka Halla-ahon tekstit eivät ole varmaankaan loukanneet Suomessa asuvien muslimien uskonnollisia tuntoja Muhammed-pilakuvia enemmän. [...]
Jorma Kalskeen mukaan Muhammed-pilakuvien julkaisemisen ei siis voitu katsoa tapahtuneen erityisessä loukkaamistarkoituksessa, mutta Halla-ahon tapauksessa hän on toisella kannalla, kun on kyse H:n kahdesta irrallisesta, muusta tekstistä irrotetusta lauseesta. Itse en näkisi näiden kahden tapauksen välillä juuri mitään eroa. Siksi Kalskeen olisi tullut perustella, miten Halla-ahon tapaus eroa aikaisemmasta tapauksesta, jossa syyte jätettiin nostamatta erityisen loukkaamistarkoituksen puuttumisen johdosta. Mitään perusteluja ei kuitenkaan syytepäätöksessä tältä osin esitetä. Jos syyttäjä ei kykene esittämään perusteluja näiden kahden tapauksen erilaiselle arvioinnille myöskään tuomioistuimessa, lienee syyte hylättävä, vaikka tapaukset eivät tietenkään ole täysin identtiset eikä tuomioistuin ole sidottu aikaisempaan syyttämättäjättämispäätöksen."
Virolainen arvelee, että taannoisen pilakuvakohun osalta vapauttavaan tuomioon saattoi vaikuttaa Suomen viranomaisten ja oikeusistuimen mahdollinen imago-ongelman pelko vertailussa naapurimaan oikeuslaitoksen ratkaisuun:
"Voi olla, että Kalske ja kumppanit olisivat halunneet nostaa syytteen myös Muhammed-pilakuvia koskevassa asiassa. Tilanne oli tuolloin kuitenkin se, että Tanskan valtakunnansyyttäjä oli päättänyt kolmea kuukautta aikaisemmin eli 15.3.2006 olla nostamatta syytettä Jyllands-Postenin tapauksen johdosta. Olisi ollut aika outoa, jos Suomen ylin syyttäjäviranomainen olisi päätynyt omassa syyteharkinnassaan toisenlaiseen lopputulokseen, vaikka Suomessa oli kyse vain aiemmin jo julkaistujen pilakuvien uudelleen julkaisemisesta."
Virolaisen suhtautuminen Jussi Halla-ahon tapaukseen on neutraali, kriittinen, asiallinen ja selkeä, sekä tuo esiin merkittäviä puutteita syyttäjän toiminnassa. kiitos siitä hänelle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)