Kuten kirjoittelin asiasta jo viime talvena, Suomen pohjavesivarat on vaarassa virrata ulkomaiseen omistukseen. Tuolloin allekirjoittaneelle naureskeltiin oikein urakalla. Asiasta urkeni kuitenkin julkisuutta, jonka seurauksena aihe on nostettu pöydälle. Alla heinäkuulta oleva uutinen:
"Suomalainen pohjavesi voi virrata ulkomaille
Maanomistaja ei omista maansa alla virtaavaa pohjavettä. ESS/Arkisto Toisin kuin joissakin muissa maissa, maanomistus ei takaa Suomessa alueella olevien pohjavesien omistusta.
Myös uudistuvassa vesilaissa säilyy pakkopykälä, joka mahdollistaa vedenottoluvan saamisen vastoin maanomistajan tahtoa yksityiselle maalle.
Pakkopykälää on tähän saakka sovellettu lähinnä kunnallisen vedenoton turvaamiseen.
Joukko tulevista uhkakuvista ja vesilain uudistamisesta huolestuneita kansalaisia onkin perustanut internetin adressit.com sivustolle vesivarojen "ulos liputtamista" vastustavan vetoomuksen. Suomen pohjavesien pelätään virtaavan lain porsaanreikien kautta ulkomaille.
Toisin kuin adressin liikkeellelaittaja väittää, Suomen laeissa ei kuitenkaan ole varsinaisia porsaanreikiä, joilla vettä voitaisiin kikkailla ulkomaiseen omistukseen. Ulkomainen yritys voi saada pumppausluvan täysin laillisesti, normaalin lupamenettelyn avulla.
Isoja monikansallisia pumppaus- ja jatkojalostushankkeita ei toistaiseksi ole tiedossa, mutta maailman vesivarojen ehtyessä kiinnostus Suomeen kasvaa.
Suomalaisille yrityksille useamman sadan kuution ottolupia on jo myönnetty eteläisessä Suomessa.
- On ollut myös tapauksia, joissa lupia on myönnetty vastoin maanomistajan tahtoa. Tällainen lupa tosin edellyttää, että hyödyt ovat haittoja suuremmat ja että maanomistajalle maksetaan kohtuullinen korvaus, kertoo esittelijä Lea Siivola Etelä-Suomen aluehallintokeskuksesta."
Kulisseissa puhutaan myös mm. Metsähallituksen yhtiöittämisestä, valtion metsien siirtämisestä tämän yhtiön omistukseen, ja sen jälkeen yhtiön myynnistä, myös ulkomaiseen omistukseen. Näin kansallisvarallisuus yksityistettäisiin ja ulkoistettaisiin, pois omistajiltaan, eli meiltä suomalaisilta.
Enpä yllättyisi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesilainsäädäntö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesilainsäädäntö. Näytä kaikki tekstit
tiistai 14. syyskuuta 2010
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Skandaali, osa IV: Kunnalliset liikelaitokset pakko yhtiöittää (ja myöhemmin myydä)
Kirjoitin taannoin vesilainsäädönnön muutoshankkeesta, sekä Oulun veden ja Jaakko Pöyry yhtiön vedenottohankkeesta Viinivaarassa (Katso linkit: Skandaali, osat I,. II ja III.)
Asiassa on tullut tietooni lisäksi seuraavaa: Euroopan unioni aikoo pakottaa kunnat yhtiöittämään kunnalliset liikelaitoksensa, myös vesipalvelut:
"HELSINGIN SANOMAT 23.4.2010 - Kaupunki
Helsinki joutunee yhtiöittämään energiayhtiön, sataman ja Palmian
Kunnille yhtiöittämispakko
Kuntalakia aiotaan muuttaa niin, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki toiminta, joka kilpailee suoraan yksityisillä markkinoilla.
Suomen kunnilla on edessään valtava yhtiöittämissavotta. Toukokuun lopussa valmistuva lakiesitys määrää, missä muodossa kunta voi harjoittaa markkinaehtoista toimintaa.
"Asian juju on se, että tässä tullaan säätämään kunnille yhtiöittämisvelvollisuus", lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.
"Kuntalaissa säädetään vastaisuudessa, milloin kunnan pitää yhtiöittää toimintansa. Yhtiöittämistä vaaditaan silloin, kun kunta toimii kilpailullisilla markkinoilla."
Tarkoituksena on, että eduskunta käsittelee lakiesitystä syksyllä, ja laki tulisi voimaan ensi vuoden aikana.
Uusi laki ei koskisi pelkästään paljon puhuttuja liikelaitoksia, vaan kaikkea muutakin toimintaa, jossa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.
'Sellaisessa toiminnassa kunnat joutuvat muodostamaan joko yhtiön, yhteisön tai säätiön', Valli-Lintu kertoo.
HS kertoi keskiviikkona, että EU:n komission kannan mukaan kilpailullisilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Komissio otti erityisesti kantaa Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitokseen.
Auli Valli-Lintu sanoo, että uutta yhtiöittämisvelvollisuutta on valmisteltu juuri siksi, että komission päätöstä on ennakoitu. [...]
Kuntalakiin kaavailtu yhtiöittämisvelvollisuus ei koskisi kuitenkaan palveluja, joissa kunnilla on järjestämisvelvollisuus. Tällainen palvelu on esimerkiksi päivähoito.
Lakiesitystä valmisteleva työryhmä pohtii vielä, onko joitain vesihuollon tapaisia monopoleja, jotka voitaisiin jättää yhtiöittämispakon ulkopuolelle"
Ja:
"HS 22.4.2010 - Talous
EU-komissio vaatii kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä
Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnallisetkin liikelaitokset tulisi yhtiöittää, katsoo EU:n komissio. [...] Komission mukaan samat edut koskevat myös muita kunnallisia liikelaitoksia, mitä voidaan pitää EU:n sisämarkkinoilla kilpailua vääristävänä julkisena tukena. [...]
"Kilpailluilla markkinoilla toimiville kunnallisille liikelaitoksille ei enää pitäisi myöntää rajoittamatonta takausta ja veroetuuksia, vaan niillä olisi oltava yhtäläiset toimintaolosuhteet yksityisten toimijoiden kanssa", komissio lausuu ja ehdottaa lääkkeeksi yhtiöittämistä.
Komission alustavan kannan mukaan liikelaitokset voisivat säilyttää etunsa vain niiden yksiköiden osalta, jotka ovat mukana kunnan sisäisissä toimissa eivätkä harjoita taloudellista toimintaa."
Yhtiöittäminen on vain välivaihe, sillä tulevaisuudessa WTO pakottaa valtiot ja kunnat pakkoliberalisoimaan eli pakkoyksityistämään kaikki julkispalvelut lukuun ottamatta järjestyksenpitoa.
Seuraus Oulun kohdalla on luultavasti se, että Oulun vesi tulee siirtymään ennemmin tai myöhemmin yksityisomistukseen, ensin kotimaiselle (J. Pöyry Oy?), myöhemmin ulkomaiselle suuryhtiöille. Tällöin veden hintaan tulee pörssiyhtiön oma kate (liikelaitoksen ei tarvitse tuottaa voittoa) ja sitä nostaa lisäksi roimasti se, että hinnan sanelee EU:n laajuinen ja jopa globaali kysyntä, ei vain paikallinen tarve. Veden hinta vastaavissa tapauksissa maailmalla on näiden toimien seurauksena noussut useita satoja prosentteja.
Kuten aikaisemmin kirjoitin (Ks. linkit sivun alusta), asiaan liittyy valmisteilla oleva vesilain muutos sekä uudet säädökset. Vesivarannot siirretään ylikansallisiin käsiin.
Tässä esimerkki Kanadasta, Riikka Söyring kirjoitti minulle sähköpostiviestissään:
"Kanadalainen asianajaja ja vesiaktivisti John F. Carten kirjoitti minulle taannoin 'The groundwater under the land, in British Columbia, was stolen by the legislature in 1996. The people were too stupid to see what was going on. The government, in Canada that means the Queen, took legal title to the groundwater but never paid any of the owners any compensation. Surface water was appropriated by the Queen / Government in 1895 by what was then called the Water Resources Act. The title of the law was later changed to the Water Act.' Vesien ryöstöä lakimuutosten avulla tapahtuu siis muuallakin kuin kehitysmaissa."
Kuten aiemmin sanoi, tilanne on hyvin vakava, ja panokset asiassa kovat. Toimia tarvitaan välittömäsi.
Asiassa on tullut tietooni lisäksi seuraavaa: Euroopan unioni aikoo pakottaa kunnat yhtiöittämään kunnalliset liikelaitoksensa, myös vesipalvelut:
"HELSINGIN SANOMAT 23.4.2010 - Kaupunki
Helsinki joutunee yhtiöittämään energiayhtiön, sataman ja Palmian
Kunnille yhtiöittämispakko
Kuntalakia aiotaan muuttaa niin, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki toiminta, joka kilpailee suoraan yksityisillä markkinoilla.
Suomen kunnilla on edessään valtava yhtiöittämissavotta. Toukokuun lopussa valmistuva lakiesitys määrää, missä muodossa kunta voi harjoittaa markkinaehtoista toimintaa.
"Asian juju on se, että tässä tullaan säätämään kunnille yhtiöittämisvelvollisuus", lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.
"Kuntalaissa säädetään vastaisuudessa, milloin kunnan pitää yhtiöittää toimintansa. Yhtiöittämistä vaaditaan silloin, kun kunta toimii kilpailullisilla markkinoilla."
Tarkoituksena on, että eduskunta käsittelee lakiesitystä syksyllä, ja laki tulisi voimaan ensi vuoden aikana.
Uusi laki ei koskisi pelkästään paljon puhuttuja liikelaitoksia, vaan kaikkea muutakin toimintaa, jossa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.
'Sellaisessa toiminnassa kunnat joutuvat muodostamaan joko yhtiön, yhteisön tai säätiön', Valli-Lintu kertoo.
HS kertoi keskiviikkona, että EU:n komission kannan mukaan kilpailullisilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Komissio otti erityisesti kantaa Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitokseen.
Auli Valli-Lintu sanoo, että uutta yhtiöittämisvelvollisuutta on valmisteltu juuri siksi, että komission päätöstä on ennakoitu. [...]
Kuntalakiin kaavailtu yhtiöittämisvelvollisuus ei koskisi kuitenkaan palveluja, joissa kunnilla on järjestämisvelvollisuus. Tällainen palvelu on esimerkiksi päivähoito.
Lakiesitystä valmisteleva työryhmä pohtii vielä, onko joitain vesihuollon tapaisia monopoleja, jotka voitaisiin jättää yhtiöittämispakon ulkopuolelle"
Ja:
"HS 22.4.2010 - Talous
EU-komissio vaatii kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä
Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnallisetkin liikelaitokset tulisi yhtiöittää, katsoo EU:n komissio. [...] Komission mukaan samat edut koskevat myös muita kunnallisia liikelaitoksia, mitä voidaan pitää EU:n sisämarkkinoilla kilpailua vääristävänä julkisena tukena. [...]
"Kilpailluilla markkinoilla toimiville kunnallisille liikelaitoksille ei enää pitäisi myöntää rajoittamatonta takausta ja veroetuuksia, vaan niillä olisi oltava yhtäläiset toimintaolosuhteet yksityisten toimijoiden kanssa", komissio lausuu ja ehdottaa lääkkeeksi yhtiöittämistä.
Komission alustavan kannan mukaan liikelaitokset voisivat säilyttää etunsa vain niiden yksiköiden osalta, jotka ovat mukana kunnan sisäisissä toimissa eivätkä harjoita taloudellista toimintaa."
Yhtiöittäminen on vain välivaihe, sillä tulevaisuudessa WTO pakottaa valtiot ja kunnat pakkoliberalisoimaan eli pakkoyksityistämään kaikki julkispalvelut lukuun ottamatta järjestyksenpitoa.
Seuraus Oulun kohdalla on luultavasti se, että Oulun vesi tulee siirtymään ennemmin tai myöhemmin yksityisomistukseen, ensin kotimaiselle (J. Pöyry Oy?), myöhemmin ulkomaiselle suuryhtiöille. Tällöin veden hintaan tulee pörssiyhtiön oma kate (liikelaitoksen ei tarvitse tuottaa voittoa) ja sitä nostaa lisäksi roimasti se, että hinnan sanelee EU:n laajuinen ja jopa globaali kysyntä, ei vain paikallinen tarve. Veden hinta vastaavissa tapauksissa maailmalla on näiden toimien seurauksena noussut useita satoja prosentteja.
Kuten aikaisemmin kirjoitin (Ks. linkit sivun alusta), asiaan liittyy valmisteilla oleva vesilain muutos sekä uudet säädökset. Vesivarannot siirretään ylikansallisiin käsiin.
Tässä esimerkki Kanadasta, Riikka Söyring kirjoitti minulle sähköpostiviestissään:
"Kanadalainen asianajaja ja vesiaktivisti John F. Carten kirjoitti minulle taannoin 'The groundwater under the land, in British Columbia, was stolen by the legislature in 1996. The people were too stupid to see what was going on. The government, in Canada that means the Queen, took legal title to the groundwater but never paid any of the owners any compensation. Surface water was appropriated by the Queen / Government in 1895 by what was then called the Water Resources Act. The title of the law was later changed to the Water Act.' Vesien ryöstöä lakimuutosten avulla tapahtuu siis muuallakin kuin kehitysmaissa."
Kuten aiemmin sanoi, tilanne on hyvin vakava, ja panokset asiassa kovat. Toimia tarvitaan välittömäsi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)