Vanhukset vai pakolaiset - Kuka maksaa eläkkeesi?

Nyt se on sitten tutkittua faktaa, että vanhusten hoito Suomessa on paljon pahemmalla tolalla kuin muissa EU-maissa. Kun kirjoitin lehteen toissa talvena, että maamme vanhustenhoito on keskimäärin huonommalla tolalla kuin USA:ssa, sitä pidettiin minulle tyypillisenä populistisena kärjistyksenä, vaikka tarkoitin (ja tarkoitan) sitä kirjaimellisesti.

USA:ssa sentään on vanhustenhuoltolaki, jollainen tarvittaisiin Suomessakin. Käytännössä jenkkien kansaneläkkeen vastine on maan köyhissäkin osavaltioissa rahamääräisesti suurinpiirtein sama kuin Suomessa, mutta sen lisäksi vanhukset saavat ruokakuponkeja ja heidän asumista tuetaan (ellei ole jopa täysin maksettu). Tämän lisäksi USA:ssa on yleisesti alempi hintataso, halvempi asuminen, ruoka ja verotus.

Suomen nykyinen hallitushan lupasi panna vanhustenhoitoasiat kuntoon ennen eduskuntavaaleja. No, sen sijaan he ovat laittaneet 70 miljoonaa euroa lisää vastaanottokeskuksiin! Humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät kokonaiskustannukset ovat jo muutenkin miljardiluokkaa (Tarkemmin sanottuna kulut ovat nouseet 200 miljoonalla vuodessa vuodesta -91 alkaen, ja tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 3,6 miljardia, kehitysapu mukaan lukien).

Noilla 70 miljoonalla saisi vanhustenhuollossa melkein ihmeitä aikaiseksi, mutta hallituksen halu kumarrella Mekkaan päin voittaa järjen ja inhimillisyyden äänen. Ja olkaamme iloisia, että maamme nykyjohto pyrkii ratkaisemaan kotimaisia ongelmia tuomalla niitä lisää ulkomailta. Onhan sillä sentään jo ennestään ylityöllistettyjä poliiseja sekä sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstöä lisää ylityöllistäviä vaikutuksia.

On se hitto soikoon kumma, kun ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia vanhuksia makuutetaan kotonaan kusisissa vaipoissa ja vanhustentaloihin sekä hoivakoteihin on pitkät jonot, mutta vastaannottokeskuksia on varaa synnyttää pikapäätöksillä. Suomalainen vanhus on hallituksen mielestä väärän värinen ali-ihminen verrattuna oikean suojavärin omaavaan laittomaan pakolaiseen. Rasismia!

Ja turha tulla jäkättämään, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia, tms. On selvää, että maamme hallitus on priorisoinut maahantulevat ihmiset ihmisarvoisemmiksi kuin oman kansansa vanhukset ja sotaveteraanit. Tämä tällainen on niin sapettavaa ja sylettävää maanpetturuutta, että lienee vaihteeksi parempi jättää sanomatta, miltä asia minusta tuntuu.


Kuka maksaa sinun eläkkeesi?

Kun Suomen eläkejärjestelmää pistettiin sotien jälkeen pystyyn, yleinen eläkeikä asetettiin 65-ikävuoteen. Tuolloin suomalaisten keskimääräinen elinikä oli tuo 65-vuotta. Eli vaatimaton idea oli, että puolet suomalaisista kuolisi sorvin ääreen ennen eläkkeelle pääsyä, mutta yhteisesti maksettiin edes toisen puolen vanhuudenturva.

Tällä hetkellä suomalaisten elinikä on keskimäärin 75-78 vuotta, mutta eläkkeelle pääsee jo keskimäärin 63-vuotiaana. Suhteessa nykyiset eläkeläiset ovat siis isompi rasite kansantaloudelle. Mutta tosiasia on, että nykyinen eläkeikäisten sukupolvi on kyllä itse moneen kertaan eläkkeensä maksanut ja ansainnut. Ongelmana on, että hallitukset ja finanssilaitokset ovat hassanneet nämä kerätyt rahat. Suuresti ei juuri huudella, että lähes 80% eläkevaroista hävisi pörssikuplan puhjetessa, joten mistä rahat eläkkeisiin? Tämän vuoksi hallituksellamme on hitonmoinen paniikki nostaa eläkeikää! "Ööh.. me tuota noin niinku, öö.. siis hassattiin teidän eläkerahat, mutta älkäähän nyt hermostuko, kyllä me jotain keksitään, ihan totta hei!"

Nykyään tilanne on se, että vasta 52-vuotiaana suomalainen ihminen alkaa tuottaa plussaa yhteiseen kassaan. Hänen lapsilisänsä, päivähoitonsa, koulunkäyntinsä, opiskelunsa ja sairaanhoitonsa, jne. maksaa niin paljon, että hän on veroillaan maksanut vasta yli viisikymppisenä tämän kaiken.

Yllä mainittu koskee vain nykyisiä viisikymppisiä. Tällä hetkellä meillä on raju työttömyys, varsinkin nuorisolla, ja nuoret opiskelevat sekä kouluttautuvat pidemmälle, eli kuluttavat enemmän yhteisestä kassasta ennenkuin alkavat tuottaa siihen. Nykyiset nuoret alkavat tuottaa plussaa yhteiseen kassaan ehkä vasta eläkeiässä!

Surullinen tosiasia on, että nykyiset nuoret eivät todellakaan pääse eläkkeelle, eivät ainakaan ennen 65-ikävuotta, jos vanhempanakaan. Ehkäpä eläkeikää joudutaan nostamaan 75-ikävuoteen, jotta Suomella voisi edes teoriassa olla varaa yleiseen eläketurvaan. Ei siis todellakaan ihme, miksi eläkeikää halutaan nostaa.

On erittäin todennäköistä, eli lähes varmaa, että meillä ei tule olemaan julkista eläkejärjestelmää eli kansaneläkejärjestelmää enää 10 vuoden päästä, eikä luultavasti nykyisenkaltaista julkista hyvinvointijärjestelmää. Kun nykyinen valtion velka ja tämän laman aikana otettu lisävelka tulevat maksuun. Edessä on raju vyönkiristys, joka riisuu meiltä luultavasti kaiken sen julkisen vaurauden ja hyvinvoinnin (tai sen rippeet), mitä sotien jälkeiset sukupolvet rakensivat.

Kuntavaaliteesit 2008

Kertauksena Oulun perussuomalaisten kuntavaaliteesejä:

Oulussa tarvitaan lisää 300 tukiasuntoa ja hoivapaikkaa vanhuksille välittömän tarpeen tyydyttämiseksi, sekä vähintään 40 kotipalvelutyöntekijää lisää, jotta vanhusten, invalidien, vammaisten ja muiden erityisryhmien avun tarpeeseen voitaisiin vastata. Haluamme erityisesti painottaa vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen turvaamista, koska tulevan laman myötä kaupungin verotulot pienenevät, joten tarvittavat lisäinvestoinnit vanhustenhoidon saattamiseksi edes inhimilliselle tasolle olisi tehtävä jo tulevana talvena. Ensi vuoden jälkeen rahaa ei enää ole ylimääräistä, joten asialla on tulenpalava kiire. Myös omaishoitotyöhön varattuja määrärahoja on korotettava. Tulevan laman myötä terveyden ja vanhustenhoidon resursseja EI SAA LEIKATA, kuten tehtiin viime laman aikaan. Tämä on Oulun perussuomalaisten ykkösprioriteetti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutoimen puolelta ei saa leikata, vaan peruspalvelut on turvattava tarvittaessa vaikka veroja korottamalla. Kun menoja on pakko supistaa, leikkaukset on kohdennettava muualle.

Oulussa jatkuu edelleen julkisen liikenteen "monopoli ja kartelli". Koskilinjoilla, joka on yksityinen yritys, on tällä hetkellä monopoli liikennöidä kaupungin alueella. Lippujen hinnat ovat suhteellisen korkeita, linjat ovat harvassa ja autoja ei kuljetarpeeksi. Asemansa turvin yritys on ostanut pois pienet kilpailijansa Alamäen ja Mörön. Vaadimme liikenteen avaamista kilpailulle, ja muillekin bussifirmoille oikeutta käyttää paikallisliikenteen pysäkkejä, tai kaupungin oman liikennelaitoksen perustamista, jotta liikennepalvelut saataisiin paremmalle tasolle. Lippujen hintaa pitää saada alas, ja kaupunki voi tukea enemmän myös eläkeläisten, opiskelijoiden ja veteraanien liikkumista. Tarvittavat rahat tähän saadaan luopumalla kallioparkista. Näemme kallioparkin ja julkisen liikenteen Oulun keskustan kehittämisen kannalta toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina, ja vastustamme siksi kallioparkin rakentamista. Hanketta varten kerätty 33 miljoonan euron yksityinen rahoitus ei riitä alkuunkaan, ja olemme melko varmoja, että yksityisen rahan loputtua hankkeen ajajat tulevan kerjäämään kaupungin kukkarolle, eli kyseessä on perinteinen vedätys.

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on maan suurin nuorisotyöttömyys. Tilanteen jatkuminen tällaisen on kestämätöntä ottaen huomioon suurten ikäluokkien eläköitymisen. Yhteiskunta tarvitsee eläkkeiden maksajia, ja nuoret töitä. Nuorten työllistymispalveluja on tehostettava. Samaan aikaan myös kaupunki tarvitsee lisää hoitohenkilökuntaa kotihoitoon ja vanhuspalveluihin. Tämä voitaisiin järjestää sillä, että kaupunki tekee esim. lähihoitajiksi opiskelevien kanssa sopimuksen varmasta työpaikasta kaupungin palveluksessa valmistumisen jälkeen. Järjestely voitaisiin koordinoida oppilaitosten kanssa. Työvoiman ja sen tarpeen kohtaamista on muutenkin edistettävä, ja samaa mallia voitaisiin soveltaa myös yksityisten yritysten ja oppilaitosten välillä.