Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palestiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palestiina. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. elokuuta 2013

Breivik ja palestiinalaisterroristit samalla viivalla?

Israelin Ruotsin suurlähettiläs Isaac Bachman on saanut aikaan oikein kunnon myrskyn vesilasissa Ruotsin ja Norjan medioissa, annettuaan Ruotsin radion haastattelussa mielenkiintoisen vertauksen; hän nimittäin rinnasti toisiinsa Israelin palestiinalaisten kanssa juuri alkaneiden rauhanneuvottelujen alla vapauttamat palestiinalaisterroristit Anders Behring Breivikiin.

Blogisti Niklas Bergman nosti asian varsin ansiokkaasti esille omassa blogissaan, jota lainaan vähän tässä alla. Suomennan hänen lainaamansa lähteiden osat, koska osa vanhemman polven suomalaislukijoista ei välttämättä taida niin hyvin englantia.

The Local-lehden artikkelin mukaan suurlähettilään suurlähettiläs sanoi, että jotta skandinaavit ymmärtäisivät millaisia kauheuksia palestiinalaisvangit ovat tehneet, asiaa pitäisi verrata Breivikiin. "Kuvitelkaa jos Breivik olisi vapautettu jonkinlaisena eleenä", suurlähettiläs sanoi, viitaten juuri alkaneisiin rauhanneuvotteluin ja siihen, että Israel vapauttaa terroristit palestiinalaisten vaatimuksesta, ehtona sille, että palestiinalaisosapuoli edes suostui neuvottelupöytään.

Utøyan uhrien omaiset luonnollisesti vetivät herneet melko kovasti sieraimiinsa suurlähettilään lausunosta.

"Minusta on naurettavaa verrata tätä norjalaiseen joukkomurhaajaan" sanoi Trond Blattmann, jonka poika Torjusdatter kuoli Breivikin avattua tulen Utøyalla. "Tässä ei ole ollenkaan samankaltaisuutta. Tällainen puhe on naurettavaa."

"Vertauksessa ei ole järkeä," lisäsi Bjørn Ihler, joka selvisi hengissä verilöylystä piilottelemalla saaren eteläkärjessä. "Breivik oli yksittäinen terroristi jonka teot perustuivat vain epätodelliseen tilanteeseen. Lähi-idän tilanne on hyvin erilainen. Siellä on menossa todellinen taistelu palestiinalaisten vapaudesta".

Lähi-idän asiantuntijaksi tituleerattu Per Jönsson Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista läimi Israeli Timesin lainaamassa Aftonbladetin jutussa myös suurlähettilään vertausta: "Rinnastus Breivikiin on hullu monellakin tavalla. Breivik on hyvin erikoinen. Nämä ihmiset joita Israel on nyt vapauttamassa ovat vapaustaistelijoita, murhaajia ja joissain tapauksissa terroristeja, mutta he ovat siitä huolimatta normaaleja ihmisiä".

Katsotaanpa millaisia vapaustaistelijoita ja normivirtasia Israel ihan oikeasti vapautti päästäkseen neuvotteluihin palestiinalaisten kanssa:

http://cifwatch.com/2013/08/12/the-list-of-26-palestinians-prisoners-who-will-go-free-and-their-victims/

Muutama lainaus:

"1. Kour Matwa Hamed Faiz (Fatahin jäsen, syntynyt 1964, Länsirannan asukas, pidätetty 1985) tuomittiin kahteen elinkautiseen osuudestaan aseellisen Fatah-solun perustamisessa ja Menahem Dadonin murhassa vuonna 1983 sekä toisen murhan yrityksestä.
Menahem Dadon, kotoisin Netivotista, oli 22 vuotias kun hänet murhattiin. Hänet oli lähetetty työnantajansa toimesta hankkimaan rakennustarvikkeita Gazasta ja kaupassa ollessaan häntä ammuttiin päähän lähietäisyydeltä. Häneltä jäi raskaana oleva vaimo ja kaksi tytärtä.

2. Tsalah Ibrahim Ahmed Mugdad (Fatahin jäsen, syntynyt 1966, Länsirannan asukas, pidätetty 1993) tuomittiin 32 vuoden vankeuteen Israel Tennenbaumin murhasta ja olisi ollut vapautumassa vasta 13.6.2025.
Israel Tennenbaum, joka oli syntynyt Puolassa 1921 ja asui Veredin moshavilla, oli maanviljelijä joka teki myös vartijan töitä Netanyalaisessa hotellissa siitä huolimatta, että oli 72 vuotias. Hän kuoli kesäkuussa 1993 kun Tsalah murtautui hotelliin ja hakkasi häntä päähän terästangolla, ennenkuin varasti hotellista television.

3. Na’anish Naif Abdel Jafar Samir (synt. 1967, länsirantalainen, pidätetty 1989) tuomittiin elinkautiseen osuudestaan 24-vuotiaan reserviläisen Binyamin Meisnerin murhaan helmikuussa 1989.
Na’anish oli osa joukkoa joka houkutteli Meisnerin pienelle kujalle Nablusissa, jossa häntä varten oli varattu pino kiviä. Meisner kuoli kiven osuessa hänen päähänsä.

4. Arshid A’Hamid Yusuf Yusuf (Fatahin jäsen, synt. 1968, länsirantalainen, pidätetty 1993) tuomittiin viiteen elinkautiseen syyllistyttyään Nadal Rabu Jaabin, Adnan Ayaad Dibin, Mufid Canaanin, Tawfik Jaradatin ja Ibrahim Said Ziadin puukottamalla tapahtuneisiin murhiin. Arsheedia vastaan oli myös näyttö useista murhayrityksistä, joissa hänen osoitettiin olleen mukana.

5. Al-Haj Othman Amar Mustafa (Fatahin jäsen, synt. 1968, länsirantalainen, pidätetty 1989) tuomittiin elinkautiseen vankeuteen osuudestaan 48-vuotiaan Frederick Steven Rosenfeldin murhaan heinkuussa 1989.
Rosenfeld oli patikoimassa kukkuloilla Arielin lähistöllä kun hän kohtasi ryhmän paimenia, jotka puukottivat hänet kuoliaaksi hänen omalla veitsellään ja kätkivät hänen ruumiinsa.

6. Matslah Abdallah Salama (Hamasin jäsen, synt. 1969, länsirannan ja Gazan asukas, pidätetty 1993) tuomittiin elinkautiseen Petah Tikvassa 1991 tehdystä Reuven Davidin murhasta.
Yhdessä kumppaninsa kanssa Matslah tuli sisään 59-vuotiaan irakilaissyntyisen Reuven Davidin pikkukauppaan, sitoi hänet kiinni, tukki hänen suunsa ja hakkasi hänet sitten kuoliaaksi, ennenkuin pakeni uhrin autolla. Davidilta jäi vaimo, kolme lasta ja useita lapsenlapsia.

7. Abu-Musa Salam Ali Atia (Fatahin jäsen, synt. 1971, Gazan kaistaleen asukas, pidätetty 1994) todettiin syylliseksi Holonista kotoisin olevan Isaac Rotenbergin murhaan, joka tehtiin osana terroristi-organisaation jäseneksiliittymis-riittiä. Tuomittiin elinkautiseen.
Holokaustista selvinnyt Isaac Rotenberg oli syntyisin Puolasta. Suurin osa hänen perheestään tapettiin Sobiborin kuolemanleirillä, mutta Isaac onnistui pakenemaan ja liittyi partisaaneihin. Sodan jälkeen hän yritti päästä Palestiinan mandaattialueelle menevään laivaan, mutta britit pidättivät hänet ja hänet lähetettiin Kyprokselle vankileirille, jossa hän oli vuoteen 1947. Vapauduttuaan hän saapui Israeliin ja taisteli itsenäisyyssodassa. Hän jatkoi työtään muurarina jopa eläkeiän jälkeen ja maaliskuussa 1994 hän oli työpaikallaan Petah Tikvassa kun kaksi palestiinalaista työntekijää hyökkäsi kirvein hänen kimppuunsa. Hän kuoli vammoihinsa 67-vuotiaana kaksi päivää myöhemmin.

Jne. Lisää ylempänä olevan linkin takaa.

Murhaajia, joukkomurhaajia ja terroristeja. Joukossa on vain muutama joita voi näkökulmasta riippuen pitää  jonkinlaisina vapaustaistelijoina sikäli, että heidän kohteensa olivat sotilaita.


Kuten blogisti Bergman, myös minä olen sitä mieltä, että suurlähettiläs Bachmanin vertaus ei ollut todellakaan aivan tuulesta temmattu. Tekopyhän ja kaksinaismoralistisen hurskastelun sijaan olisi skandinaaveilla syytä ottaa herneet pois nenästä ja tutustua asiaan tarkemmin.

Ehkä ainoa merkittävä ero on se, että toisin kuin Breivikin tapauksessa, näiden tyyppien kohdalla syyntakeellisuuden toteamiseen ei tarvittu psykiatreja. Ja tokihan Norjassa ei ole meneillään etnis-uskonnollista konfliktia (ainakaan vielä, paitsi Breivikin mielikuvituksessa).

Myös tietynlainen ideologisesti käänteinen rinnastus on olemassa. Muistammehan, että vain päivää ennen Breivikin tekoa, Utøyalla oli pidetty "asiaan kuuluva" Pro-Palestiina -mielenosoitus, jossa huudeltiin vahvasti Israelin vastaisia iskulauseita.



tiistai 20. marraskuuta 2012

Lähi-idän kriisi - Israelin ja Israelin välinen geneettis-etninen veljessota?

Alustus&Disclaimer: Jotkut saattavat tietääkin, että olen viimeisten 5 vuoden aikana ollut jonkin verran kiinnostunut mm. DNA-genealogiasta, DNA-tutkimuksesta ja populaatiogenetiikasta. Tämän takia olen lueskellut joltisenkin verran aiheeseen liittyviä artikkeleita, lehtijuttuja, tutkimusreferaatteja, jne. Tässä kirjoituksessa esittämäni tiedot perustuvat matkan varrella silmään sattuneisiin juttuihin. Valitettavasti minulla ei ole tallessa linkkejä, joten lähdeviiteapparaattia minulla ei ole ainakaan tähän hätään tarjota.
---------------------- 

Kasaarialkuperä - Myytti ilman geneettista evidenssiä

Viime aikoina on taas pompannut esiin aikanaan natsien tunnetuksi tekemä teoria nykyjuutalaisten ns. kasaari-alkuperästä. Erityisesti moni salaliittoteorioista kiinnostunut on kirjoitellut aiheesta. Teorian mukaan suuri osa nykyisistä juutalaisista olisi alkujaan Pohjois-Kaukasuksen ja Etelä-Venäjän alueella asuneiden turkinsukuisten kasaarien jälkeläisiä. Myytti on saanut alkunsa siitä, kun 700-luvulla aluetta hallinneen, useista heimoista ja kansoista koostuneen, turkinsukuisen Kasaari-heimon johtaman valtion ylimystö päätti kaaninsa johdolla kääntyä juutalaisuuteen. Toisen maailmansodan aikana Saksalaiset lämmittelivät varsin ahkerasti aihetta, ja tehtiin tutkimuksia, joissa todisteltiin, että suuri osa Euroopan juutalaisista olisi alkujaan ei-juutalaisia. Tarkoitus oli tällä hyökätä juutalaisten identiteettiä vastaan.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt. DNA-testit ovat pyykäisseet viimeisenkin uskottavuuden ns. "kasaariargumentin" pohjalta. DNA-tutkimukset ovat vahvistaneet askenasi-juutalaisten (alk. Pohjois- Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset) olevan esi-isälijoiltaan pääasiassa lähi-itäläistä alkuperää. Kaksi kolmasosaa juutalaisten esi-isistä on ei-eurooppalaista perua. Lisäksi otannassa, joka tehtiin niille askenasi-suvuille, joilla oman perimätiedon mukaan oli "kasaari esi-isä", vain noin 15%:lla oli tyypillinen turkinsukuisten kansojen tai tyypillinen keskiaasialainen Y-DNA-haploryhmä. Kokonaisuutena katsoen korkeintaan kolme prosenttia askenaaseista olisi tätä ns. "kasaarialkuperää".

Sekoittumista, geenivaihtoa ja assimilaatiota Euroopan juutalaisilla on tapahtunut paljon enemmän keski- ja länsieurooppalaisiin kuin kasaareihin. Kokonaisuutena noin 30% askenaasien Y-DNA-linjoista eli esi-isistä on eurooppalaisperäisiä. Silti 70% on edelleen lähi-itäläistä perua. Äiti-linjoissa assimilaatiota askenaseilla on vain viidennes, eli vain noin 20% eurooppalaisperäisistä juutalaisista omaa eurooppalaisen esiäidin.

Sefardeilla (alkujaan Espanjan ja Välimeren rantojen juutalaisilla), joilla sekoittumista on tapahtunut testien mukaan vain viidenneksellä, on 80%:sti lähi-itäläiset Y-DNA-linjat. Sefardit ja askenasit eroavat toisistaan geneettisesti siis paljon vähemmän kuin esim. itä- ja länsisuomalaiset. Ryhmien välinen ero esim. Y-DNA-linjojen diversiteetissä on vähemmän tai samaa luokkaa kuin ruotsalaisten ja norjalaisten välinen eron.

Lähi-idän juutalaisilla eli mizraheilla, jotka ovat "alkuperäisimpiä", sekoittumista on tapahtunut vielä sefardejakin vähemmän, sikäli kuin sitä voidaan arvioida, sillä se on tapahtunut alueella, jossa muutkin kansat ovat olleet heille geneettisesti sukua. Jemenin juutalaisia pidetään kaikkein "alkujuutalaismpina" (jos verrataan tilanteesseen noin 2000 vuotta sitten), heidän arvellaan sekoittuneen vain 10% verran muihin kansoihin viimeisten 2000 vuoden aikana. 

Diaspora on totta - Mutta totta myös assimilaatio

Asian ymmärtämiseksi on syytä katsoa historiaan. Mitä roomalaiset tekivät alueen väestölle Juutalaissotien aikaan?

Juutalaissotien aikana ja sen jälkeen (v. 67-72) Roomalaiset tappoivat noin miljoonan, ja karkottivat sekä myivät orjiksi kotimaansa ulkopuolelle (ja ulkopuolella) noin kaksi miljoonaa juutalaista vuosien 68-72 aikana ja jälkeen. Lähi-itään jäi yhteensä vain vajaa satatuhatta juutalaista, joista arviolta vain alle 5000 roomalaisten uudelleen Filisteaksi eli ”Palestiinaksi" nimeämään maahan.

Kristinuskoon kääntyneet juutalaiset, jotka siis olivat kulttuuris-geneettisesti samaa populaatiota kuin normijuutalaiset, arviolta vähän yli 100 000 ihmistä, pakenivat roomalaisten jaloista nykyiseen Jordaniaan ja Syyriaan (Keski-Jordanian Petra ja Syyrian Antiokia pakopaikkoina). Juutalaissotien aikaan kulttuurinen ero kristittyjen eli "messiaanisten judaistien" ja ns. "talmudististen judaistien" välillä oli vähän hankalasti määriteltävä; Ei ollut vielä roomalaistunutta ja hellenististynyttä kirkkoa. Ja roomalaisten silmissä eroa ei ollut, sillä valtiovalta piti kristittyjä vain juutalaisena lahkona. Roomalaiset nimesivät Juudean ja Samarian alueen uudelleen juutalaisia nöyryyttääksen Filisteaksi, eli latinannoksen takia "Palestiinaksi".

Kristityt selvisivät vain siksi, että he pakenivat eivätkä taistelleet "roomalaisia miehittäjiä" vastaan. He eivät taistelleet, koska rabbit olivat julistaneen roomalasia vastaan nostetun kapinan johtajan, Simon Bar Kochban, messiaaksi eli kuninkaaksi. Kristityille tämä tarkoitti tietenkin sitä, että kyseessä oli väärä messias eli antikristus, joten he lähtivät.  Myöhemmin osa kristinuskoon kääntyneistä palasi koteihinsa "Palestiinaan" eli Israeliin. Geneettis-etnisesti he olivat "juutalaisia olematta juutalaisia".

Alueella oli asunut myös arviolta alta kaksi miljoonaa samarialaista, joista roomalaiset myös tekivät pääasiassa selvää. Osa heistäkin oli paennut, osa selvisi. Paenneista osa palasi, osa jäi nyk. Jordaniaan. Samarialaiset olivat/ovat alkujaan israelilais-assyrialaista sekakansaa, joka oli syntynyt Assyrian valtakunnan aikaisen pakotetun väestöpolitiikan takia. Nykyään samarialaisia on vain muutama sata, mutta heistä tehdyn DNA-otannan perusteella yli puolella on samat esi-isät kuin niillä juutalaisilla, joiden Y-DNA-haploryhmä on lähi-itäläinen.

Juudean eteläosissa ja nykyisen Siinain alueen sekä Etelä-Jordanian alueilla asuivat idumealaiset eli edomilaiset. Edomilaiset olivat muinais-israelilaisten sukulaiskansaa, geneettisesti hyvin lähellä muinais-israelilaisia ja juutalaisia. Roomalaiset tekivät juutalaissodissa selvää jälkeä myös suuresta osasta näitä edomiitteja. Heitäkin kuitenki selvisi.

Juutalaissotien jälkeen "Palestiinaan" siirrettiin väestöä nykyisen Syyrian alueelta sekä jonkin verran myös muualta; kreikkaa puhuvia hellenistyneitä ihmisiä. Heidän lukumääränsä jäi, alueen väestön nykyisen populaatiogenetiikan perusteella, kokonaisuutena suhteellisen vähäiseksi.

Tilanne Juutalaissotien jälkeen oli siis se, että valtaosa alueella asuvista, hengissä selvinneestä ja palanneesta väestä oli joko juutalaisuudesta pois kääntyneitä, israelilaisperäistä sekakansaa, tai joka tapauksessa geneettisesti hyvin lähellä juutalaisia olevaa väkeä. Tilanne jatkui näin huolimatta myöhemmän Bysantin vallan romahduksen jälkeisestä arabivalloituksesta, joka geenienvaihdon näkökulmasta vain vahvisti alueen väestön seemiläistä tai "aabrahamilaista" luonnetta.

Arabivallan myötä alkoi alueen hidas islamilaistuminen ja arbisoituminen. Vuosisatojen kuluessa alueen vanha pääkieli aramea vaihtui lähisukulaisekseen arabiaksi, ja aikanaan juutalaisuudesta ja samarialaisuudesta "messiaaniseen judaismiin" kääntyneet ja sitteemmin kirkon vaikutuksesta hellenistisoituneet alueen kristittyjen jälkeläiset alkoivat hiljalleen kääntyä - tai pakkokäännytettiin - islamiin. Näin syntyi "Palestiinan" arabiväestö.

Ja juurikin edellä mainitusta historiasta johtuen reippaasti yli 60% "Länsirannan" "palestiinalaisista" on DNA-testien mukaan juutalaisten käännynnäisten tai muinais-israelilaisten jälkeläisiä (samarialaisten kautta). Otannoista riippuen, noin 70% länsirantalaisista on samojen esi-isien ja esi-äitien jälkeläisiä kuin juutalaiset keskimäärin. Näin ollen, jos katsotaan verraten tilannetta parintuhannen vuoden taakse, länsirantalaiset ovat sekoittuneet n. 30 -40 %:in verran ei-israelilaisiin – samassa suhteessa kuin askenaasit tai juutalaiset keskimäärin. Niin provolta kuin se tuntuukin, niin valtaosa ns. "palestiinalaisista" onkin siis genetiikan valossa - Israelilaisia(!)

Myös huomattava osa nykyisistä keski-jordanialaisista, joita nykyiset ”palestiinalaiset” eli ”länsijordanialaiset” itse asiassa olivat vuoteen vuodesta -48 alkaen ja pääasiassa vuoteen -67 asti, ja joita he ovat edelleen kulttuuris-kielellis-historiallisesti, ovat samaa juutalais-samarialais -israelilaista porukkaa.

Mutta kun kerran länsirantalaiset ja juutalaiset ovat näin molemmat keskimäärin samassa suhteessa ei-israelilaisiin sekoittuneita muinais-israelilaisten jälkeläisiä (oli sitten kyse eurooppalaisesta, kreikkalaisesta, assyrialaisesta, tms. verenperimästä), niin rasismi ja "puhdasrotuisuus-kiihkoilu" kumpi-on-parempi -meiningillä olisi siis jo jääviyssyistäkin typerää ;) 

Näin ollen juutalaisten ja "palestiinalaisten" välinen konflikti onkin siis genetiikan valossa enimmäkseen israelilaisten sisäinen veljessota(!)

Tiivistäen voisi sanoa, että juutalaisvaltion perustamisessa entisen naapurin aikanaan karkoittama isoveli palasi perheineen - eurooppalaisen vävynsä kanssa - takaisin kotiin konepistooli kourassa, ovenkamanat kaulassa ja amerikkalainen univormu päällä.

Kotiin jäänyt pikkuveli perheineen ja arabialaisine isäpuolineen sekä vävyineen on sillä välin vaihtanut uskontoaan ja oppinut lapsuudessaan uuden kielen; Kumpikaan ei muista eikä tunnista toista veljekseen, sillä molemmat olivat niin pieniä eron sattuessa. Kumpikaan ei näe eikä tunnusta toisen osapuolen oikeutta omaan maahansa, johon periaatteessa, jos nyt uskontoa sotketaan mukaan, molemmilla on oikeus.

Kyseessä on siis käänteinen, negatiivinen, "tuhlaajapoika"-tilanne.

Koska molemmat osapuolet ovat populaatiogeneettisesti "israelilaisia", olisi mielestäni syytä puhua "Palestiinan konfliktin" sijasta Israelin konfliktista ja "palestiinalaispakolaisten" sijaan israelilaisista pakolaisista.

Tämä näkökulma ja "palestiinalaisten" toteaminen "israelilaisiksi" tosin luultavasti v****aa ja suututtaa tasapuolisesti yhtä paljon sekä juutalaisia että "palestiinalaisia". Ensin mainitut kun pitävät vihollisiaan "likaisina arabeina", saatika että antaisivat maita takaisin, ja viimeksimainitut eivät halua olla tai tunnustautua "vihatuiksi israelilaisiksi", saatika että suostuisivat luopumaan maa-vaateista. 

--------------------------
---------
 
P. S. Gaza on vähän eri juttu. Toisin kuin länsirantalaiset, gazalaiset ovat pääasiassa etnisgeneettisesti ihan eri porukkaa, mikä näkyy myös ulkonäössä. Tämä johtuu siitä, että siinä missä länsirantalaiset ovat geneettisesti lähempänä juutalaisia, gazalaiset taas ovat egyptiläis-turkkilais-kreikkalais-arabilainen sekakansa. Juuri tämä etninen ero Gazan alueen ja Länsirannan välillä onkin taustalla Hamasin ja Fatahin keskinäisessä kinassa, sillä monet länsirantalaiset pitävät avoimesti gazalaisia ”toisen luokan palestiinalaisina” ja ”heikompana rotuna”. Tämän ”Palestiinan sisäisen rasismin” olemassaolosta ei kuitenkaan yleensä puhuta senkään vertaa kuin perinteisestä askenaasien ja sefardien sosiaalisesta nokkapokasta nyky-Israelissa.

torstai 7. lokakuuta 2010

Palestiinalaishallinto eli PLO on natsiterroristijärjestö, jonka juuret ovat SS-joukoissa ja natsismissa

Yllä oleva otsikko on totta.



Näyttääkö oheinen kuva teistä oudolta? Ei pitäisi, sillä kuva on perin puhuva.

Suomalainen ja länsimainen media on vain perin laiminlyönyt PLO:n eli Palestiinan vapautusrintaman sekä Lähi-idän islamistijärjestöjen historialliset natsitaustat.

Esimerkiksi Hisbollahin (kuvassa) eri taisteluosastojen valatilaisuuksiin kuuluu oheinen natsitervehdys. Se on suoraan peräisin 30-luvulta ja natseilta. Välittäjinä toimivat SS-sotilaat ja varhaiset palestiinalaisten militanttijärjestöt, joista PLO:n ytimen sittemmin muodostanut al-Fatah on yksi.

Natsitervehdys on vain pieni, pinnallinen osa, islamistien ja palestiinalaisjärjestöjen laajoja historiallisia yhteyksiä natsismiin. Merkittävimpien nykyaikaisten islamistijärjestöjen ja -puolueiden alkuperä ja toiminta-ajatus on peräisin muslimien, Natsi-Saksan ja Lähi-itään paenneiden natsien 30-luvun lopulta aina 40-luvun lopulle jatkuneesta yhteistyöstä.

Yhteistyö alkoi jo 30-luvun lopulla, kun Jerusalemin mufti, joka oli Palestiinan alueen korkea-arvoisin uskonollinen johtaja, Muhammad Amin Al Husseini matkusti tapaamaan Adolf Hitleriä. Tästä alkoi pitkä yhteistyö palestiinalaisten ja natsien kanssa. Al Hussein, joka oli Jasser Arafatin isän serkku, oli ensimmäinen ja vaikutusvaltaisin poliittisen Islamin ja natsien yhteistyön välinen linkki. Hän toimi omien sanojensa mukaan "Islamilaisen maailman lähettiläänä" Berliinissä.

Al Husseini teki sopimuksen Hitlerin Saksan ja Mussolinin Italian kanssa. Hän kokosi muslimeista SS-joukko-osastoja Natsi-Saksan avuksi. Vastavuoroisesti hänen järjestöään luvattiin tukea fasistisen muslimivaltion luomiseksi Lähi-itään. Al-Husseini järjesti juutalaisten vainoja ja murhia Lähi-Idässä ja Balkanilla 30-luvun lopulta alkaen. Hän järjesti niitä jo ennen natsiyhteistyön alkuakin 20-luvulla, sillä hän uskoi niiden kuuluvan Islamiin. Islamin sisäsyntyinen juutalaisvastaisuus löi kättä natsismiin kuuluvan ideologisen antisemitismin kanssa.

PLO:n juuret ovat näissä Arafatin suvun perustamissa kahdessa SS-Divisioonassa: SS-Hanjarissa ja SS-Skandebergissa.

1930-luvulla hillittön natsikuume valtasi Palestiinan. Al-Husseinin järjestön jäsenet pukeutuivat jo 1936-1939 Palestiinassa natsityyliin, lapsetkin tervehtivät toisiaan natsitervehdyksin. Jos kulki autolla palestiinalaisalueen läpi, piti se merkitä hakaristillä. Muuten saattoi joutua tarkka-ampujien kohteeksi. Hitlerin kuvia ja Saksan lippuja pidettiin esillä rinnakkain jopa Muhammedin syntymäpäivää juhlistavissa juhlallisuuksissa (monien muslimien uskomuksen mukaan myös Muhammed syntyi 20.4). Hitler siis rinnastettiin Muhammediin, joka on aivan uskomaton kunnia Islamin piirissä. Syynä tähän on Koraanin tulkinta, koska sen mukaan muslimien messias, Mahdi on henkilö joka aloittaa lopullisen tuhoamissodan juutalaisia vastaan.

Myös Syyriassa kuohui. Syyriaa nykyisin johtava (ja Irakia Saddamin hallinnon loppumiseen asti hallinnut) Baath-puolue perustettiin ja organisoitiin 30-luvulla nimenomaan NSDAP:n mallin mukaan. 40-luvun jälkeen tosin Syyrian ja Irakin puolueet riitautuivat keskenään, mikä johti viileisiin suhteisiin maiden välillä. Natsijuuret omaava Baath toimii Syyriaa hallitsevan Al-Assadin suvun hallintokoneistona.

Akselivaltojen hävittyä sodan jäi palestiinalainen natsivaltio kuitenkin perustamatta. Mufti Al-Husseini pakeni Egyptiin, eläen siellä arvostettuna palestiinalaisten johtajana vuoteen 1967 asti, jolloin hänen perustamansa natsijärjestön johtoon häntä seurasi hänen suosikkinsa sukulaispoika Jasser Arafat. Al-Husseini koulutti egyptissä muslimijoukkoja sotaan Israelia, länsimaita ja juutalaisia vastaan. Kouluttajina toimivat entiset SS-miehet, sekä joukko Saksasta paenneita natseja.

Kun Mufti viimein kuoli niin hänen ruumiinsa äärellä seisoivat Arafat, Anwar el-Sadat (tuleva Egyptin presidentti, Rommelin joukkojen luutnantti ja Egyptin natsipuolueen perustaja) ja joukko entisiä SS-miehiä.

Etelä-Amerikka oli tunnetusti karanneille natseille turvapaikka, mutta niin oli myös juutalaisvastainen ja Israelia vastaan sotiva Lähi-Itä. Mm. Presidentti Nasserin lähin neuvonantaja ja yksi 6 päivän sodan taustapiruista oli "Omar Amin" eli Johann von Leers.

Myös osa Hitlerin pyöveleistä, kuten SS-kenraali Fritz Katzmann sekä Alois Brünner, olivat myöhemmin arabidiktaattorien pyöveleitä. Katzmann, jonka luultiin paenneen Argentiinan ja kuolleen 50-luvun lopulla, johti ilmeisesti Nasserin kaasusotaa Jemenissä 1950-60 luvuilla. 1940-luvulla Saudikuningaskunnan salaisen poliisin järjesti ja koulutti maahan paenneet gestapo-agentit, joille kuningas Ibn Saud tarjosi turvapaikan, Islamiin kääntyminen toki oli edellytyksenä.

Jasser Arafat ihaili lähisukulaistaan, Suurmuftia ja Adolf Hitleriä suuresti. Arafat rakensi järjestölle uuden julkisivun, perustamalla suhteellisen maallisen mutta poliittisesti fanaattisen Al-Fatah-järjestön, PLO:n ytimen, joka vainosi ja murhasi juutalaisia ja kristittyjä Egyptissä, Libanonissa ja Palestiinassa. Entiset SS-miehet toimivat sotilaskouluttajina myös Fatahissa.

Fatah oli suhteellisen sekulaarina järjestönä lähempänä varsinaista natsismia kuin myöhemmin syntyneet Hamas ja Hisbollah, jotka ovat nekin natsismista vaikutteita ottaneita mutta perustaltaan islamilaisia järjestöjä. Usein islamistijärjestöt ovat riidoissa ja vihollisuuksissakin keskenään, mutta niitä sekä Fatahia yhdistää leppymätön juutalaisvastaisuus ja viha länttä kohtaan.

Muuten, kun Arafat viimein pääsi palaamaan takaisin Länsirannalle -93 Oslon "rauhansopimuksen" jälkeen, niin palestinalaispoliisit tervehtivät häntä Hitlertervehdyksellä.

Islamistien näkemykset ja tavoitteet etnisissä kysymyksissä ovat yhdistelmä Islamin ja natsismin oppeja. Juutalaiset ovat demonisia ikivihollisia, maailman tapahtumia salaa ohjailevia juonittelijoita, jotka pitää hävittää jonkinlaisena lopullisena ratkaisuna vuosisataisiin ongelmiin.

Islamistien natsiyhteyksien hahmottaminen auttaa käsittämään esimerkiksi sen, miksi monet muslimit vihaavat niin pohjattomasti juutalaisia. Toki Islamissa on jo muutenkin alkujaan juutalaisvastaisia piirteitä, mutta islamistijärjestöjen nykyinen antisemitismi on lähes identtistä natsien juutalaisvastaisuuden kanssa. Niiden suoranainen halu hävittää juutalaiset kansana, mikä heijastuu myös Iranin presidentin Mahmoud Ahmadinejadin puheissa, on saanut nykyaikaisen, poliittisina iskulauseina kuultavan muotonsa juuri historiallisesta natsien ja islamistien yhteistyöstä.

Natsismi toimii edelleen suorana innoituksen lähteenä miljoonille nykyajan islamisteille, jopa siinä määrin, että voidaan perustellusti sanoa nykyajan ääri-Islamin, varsinkin poliittis-militanttiselta osaltaan, olevan Islamin ja natsismin yhdistelmä.

Meidän on tehtävä osamme nykyajan taistelussa ihmisoikeuksien, vapauden ja demokratian puolesta natsismia ja rasismia vastaan. On elintärkeää, että paljastamme ja tuomme esiin sen tosiasian, että poliittinen Islam kätkee natsistiset juuret. Se ei vain ole syntyjään natsistinen, vaan sen tavoitteet ovat yhä lähes samat, sen päämääränä ovat etniset vainot ja fasistinen diktatuuri. Islamismin kriitikot ovat ensisijaisesti fasismin vastustajia ja ihmisoikeuksien ja vapauden puolustajia.

----------------------
------------
------

P.S. Israelin politiikan vastustamiseen ei tarvitsisi liittää natsismia, eivätkä kaikki islamistit ole natseja, saatika että Islamia pidettäisiin natsistisena. Kuitenkin tarpeeksi monet islamistit ovat mitä kiihkeimpiä natseja, joten tämä kirjoitus on paikallaan.

torstai 16. heinäkuuta 2009

Palestiinalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu?

Tässä oma kantani ns. "Palestiinan" ongelmaan:

1. Palestiinaa ei ole olemassa - Maan nimi on Israel

Palestina ("Filistea") on nimi, jonka roomalaiset antoivat Juudean ja Samarian alueille vuosien 68-71 juutalaissotien jälkeen, ihan vain vittuillakseen juutalaisille. Filistealaisethan (tuolloin jo täysin sukupuuttoon kuollut kansa), olivat olleet muinoin 1200-700 e.Kr. israelilaisten yksi pahimpia viholliskansoja.


2. Yhtenäistä "Palestiinan kansaa" ei ole olemassa, eikä yhtenäinen Palestiinan valtio ole mahdollinen

Suurin osa Länsirannan eli Samarian Ja Juudean ns. "palestiinalaisväestöstä" on beduiini- ja arabitaistaisia ihmisiä, joiden esi-isistä noin puolet on alkujaan ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla kristinuskoon ja sittemmin islamiin kääntyneitä juutalaisia, aramealaisia ja kreikkalaisia. Gazan kaistan väestä huomattava osa on egyptiläistaustaisia fellaheja, jotka muuttivat alueelle viljelijöiksi 1800-luvulla. Iso osa heistä on myös egyptistä 1924 karkotettuja turkkilaisia. Näiden kahden etnisesti erilaisen populaation välillä on koko ajan keskinäinen kyräily ja vihanpito, mikä heijastuu poliittisella tasolla Hamasin ja Fatahin kilpailuna. Palestiina on jo jakautunut kahtia, eikä elinkelpoinen "Palestiinan valtio" olisi näin ollen edes mahdollinen.


3. Palestiinalaispakolaisten ongelman loivat arabimaat, ja ne ovat siitä myös vastuussa

Israel ei karkoittanut palestiinan arabeja, vaan hyökkäävät Syyrian, Egyptin, Jordanian ja Irakin armeijat. Israel lupasi alueen arabi- ja beduiiniväestölle kotipaikkaoikeudet, ja että kenenkään ei tarvitse muuttaa pois. Hyäkkäävät arabivaltioiden armeijat taas uhkasivat, että elleivät arabisiviilit lähde etenevien armeijoiden jaloista, heitä pidetään pettureina, ja kohdellaan kuten juutalaisia. Seurauksena puoli miljoonaa arabia lähti pakoon kodeistaan, ei juutalaisten takia, vaan arabiarmeijoiden pelosta. Nykyisten "palestiinalais"pakolaisten leirien ylläpito pitäisi siirtää YK:lta näille valtioille, sillä koko pakolaisongelman synty ja sen ylläpito ovat moraalisesti niiden vastuulla.


4. Kun Israel perustettiin, tapahtui väestönvaihto, ja se pitää tunnustaa

Israeliin karkotettiin Lähi-Idän alueelta enemmän juutalaisia kuin mitä maasta lähti pakolaisina pois palestiinan arabeja. Arabimaiden toimesta on siis tapahtunut väestönvaihto. "Palestiinalaiskysymyksen" lopulliseksi ratkaisuksi kelpaisi minulle näin ollen se, että Egypti, Jordania, Syyria ja Iran tunnustavat suhteessa vastaavan määrän nykyisiä palestiinalaisia kansalaisikseen, ja ottavan nämä asukkaikseen, kuin mitä karkottivat juutalaisia 40-luvun lopulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki leireillä olevat yli 2 miljoonaa "palestiinalais"pakolaista pitäisi sijoittaa ja asuttaa ympäröiviin arabimaihin. Israeliin jäävien "palestiinalaisten" on tunnustettava Israelin valtio, hyväksyttävä sen olemassaolon oikeus ja alistuttava joko sen kansalaisiksi tai alamaisiksi. Muussa tapauksessa muuttakoot ympäröiviin arabimaihin.


P.S. Kyllä, olen kettuuntunut koko palestiinaan.

P.P.S. Lähi-Itä laajemmaltikin on mielestäni yksi homeinen p**släpi