Koventunut valtataistelu vallan kulisseissa – Onko Putin enää suvereeni presidentti?

Venäjän vallan kulisseista kantautuu mielenkiintoisia viestejä. Oppositiolähteiden mukaan näyttäisi siltä, että siellä on käynnissä valtataistelu. Kuten edellisessä blogikirjoituksessani kirjoitin, on jo pitempään ollut käynnissä kehitys, jossa länsimieliset ja liberaaleina pidetyt tahot on savustettu paitsioon vallan keskiöstä.

Aluksi lienee syytä valottaa vähän taustoja. Venäjä – kuten pohjimmiltaan länsimaatkin – on maa, jossa yhteiskunta on vain pelikenttä, jolla eri intressiryhmät pelaavat ja kamppailevat vallasta ja asemista toistensa kanssa. Viime kädessä valta on keskittynyt erilaisille eliiteille ja piireille, jotka muodostavat verkostoja ja eräänlaisia joukkueita tai klaaneja. Viime kädessä näiden verkostojen vaikuttavimmissa asemissa ovat kulissien taustalta toimivat ns. Isot pojat. Kaikki yhteiskunnan instituutiot, poliittiset puolueet ja voimaryhmät ovat viime kädessä pelikenttiä tai sektoreita, joilla nämä ns. Isot pojat joukkueineen kilpailevat vallasta, liittoutuen toisinaan joukkueiksi ja toisinaan haastaen toisiaan tilanteen mukaan. Tällainen on yhteiskunnallisen vallan syvärakenne kaikkialla. Venäjällä on epävirallisten tietojen mukaan 17 merkittävää  ryhmää, jotka viime kädessä muodostavat vallan syvärakenteen.

Venäjällä on historiallisesti viisi keskeistä yhteiskunnallista vallan instituutiota, jotka ovat pääosin pysyneet samoina jo tsaarien ajoilta asti: Kreml (Tsaari), valtiokoneisto, armeija, turvallisuuspalvelu ja kirkko. Modernina aikana tähän on tullut vielä mukaan kuudes, suuryhtiöt. Nämä muodostavat ikäänkuin kuusi pylvästä tai sektoria, joilla edellämainitut ryhmittymät  kamppailevat asemista. Poliittiset instituutiot ovat vain kulissia, pintaa.

2000-luvun alusta saakka Venäjän yhteiskunnallisen ja poliittisen vallan keskisyvä pinnanalainen rakenne on ollut ryhmittyneenä pääasiassa neljän klaanin tai klikin tasapainottelua:

- Ensimmäinen näistä on Putin ja hänen lähipiirinsä, johon kuuluvat häntä tukevat oligarkit kuten Rotenbergit ja Timchenko. Putin on hallinnut Venäjää kuin toimitusjohtaja ja hänellä on ollut talouselämän tuki.

- Toinen klikki on turvallisuuspalveluiden (FSB ja SVR) piiri, jota johtaa Igor Sechin. Putin itse vanhana-KGB-miehenä ja entisenä FSB:n johtajana on omannut hyvät suhteet, auktoriteetin ja arvostuksen, tämän piiriin keskuudessa.

- Kolmas klikki on armeija, jota johtaa ministeri Sergei Shoigu. Armeija on perinteisesti aina ollut lojaali maan johdolle.

- Neljäntenä on länsimielisten ja liberaalihkojen klikki, joka on ryhmittynyt energiajätti Gazpromin ympärille, eli toimitusjohtaja Aleksei Millerin ja Dimitri Medvedevin piirit.  Putinilla ja hänen piirillään on ollut aiemmin hyvät välit tähän ryhmään, mutta 2011 ja sen jälkeiset tapahtumat ovat ajaneet länsimieliset paitsioon Kremlissä, ja talouspakotteiden myötä osa oligarkeista lienee ajautunut tyytymättömyyden vuoksi samaan joukkoon. Millerin-Medvedevin  klikillä ei ole merkittäviä asemia voimaministeriöissä, eikä Medvedevillä ole kovin suurta luottoa eikä arvovaltaa hallinnossa, vaan hänen asemansa riippuu täysin presidentistä.

Tällä hetkellä tilanne on se, että viimeksi mainittu klikki näyttää olevan pelattu ulos pelistä, ja oppositiolähteiden mukaan nyt myös Putinin oma lähipiiri ja tukijaryhmä on joutunut myös tulilinjalle. Yksi merkki tästä on se, että Rotenbergien rakennusfirma on menettänyt asemansa Gazpromin pääurakoijana kaasuputkien rakentamisessa. Asialla tässä järjestelyssä oli kuulemma Sechinin turvallisuuspiirit. Myös aiemmin Putinin lähitukijoihin kuuluneen Vladimir Yevtushenkon pidätys selittyy oppositiolähteen mukaan valtataistelulla.

Slavofiili-nationalistit ja muut kovan linjan voimat ovat vahvistamassa otettaan, mikä osaltaan selittäneet tietynlaisen hapuilun Itä-Ukrainan tilanteen hoidossa. Tällainen kehitys sopisi muutenkin pinnalla näkyviin kehityskulkuihin ja toisaalta tietty hapuilu Ukrainan suunnalla olisi selitettävissä sisäisellä riitelyllä. Näyttää siltä, että kovan linjan miehet ovat pistämässä painetta Putinin piiriä vastaan. Vaikka Putinin ja hänen tukijansa liittoutuisivat uudestaan Millerin-Medvedevin porukan zapadnikkien kanssa, voimaministeriöt on jo kovan kansallisen linjan miehillä.

Strelkov eli Girkin on Sechinin (turvallisuuspalvelut) miehiä, ja hänet pistettiin syrjään Itä-Ukrainan johdosta loppukesällä (muistanette uutiset hänen haavoittumisestaan ja vetäytymisestään tehtävistään?). Nyt Itä-Ukrainan operaatio on armeijan eli Shoigun porukan komennossa. Tuolloin edellisessä blogikirjoituksessani mainitsemani puhdistus armeijan ja viranomaiskomentoportaassa osui saatujen tietojen valossa upseeristossa nimenomaan maltillisiin erityisesti sekä ei-slavofiili-nationalisteihin yleisesti.

Tuohon aikaan Venäjän nationalisti-opposition piirissä liikkui huhu, että Itä-Ukrainasta olisi yritetty tehdä ansaa Putinille siten, että jos hän lähettäisi armeijan kapinallisten avuksi, pakotteet kovenisivat ja oligarkit savustaisivat Putinin pois. Jos taas Venäjä ei puuttuisi peliin, tulisi tappio ja kaikki kovan linjan nationalistit hylkäisivät tukemasta Putinia, jolloin Venäjälle syntyisi voimakas Putinin vastainen nationalisti-oppositio. Kremlhän on joutunut nojautumaan nationalistien tukeen yhä enemmän, kun liberaalien ja länsimielisten tuki on rapissut. Yllättävästi edellämainittu puhdistus koneistossa tehtiin muutama viikko sen jälkeen kun huhut tällaisesta poliittisesta ansasta levisivät julki. Toisaalta syy voi olla myös ilmiselvästi se, että erotetuissa upseereissa oli joukossa myös Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisesta vastanneet henkilöt. Tukihan oli Venäjän kannalta riittämätöntä, sillä Ukrainan armeija onnistui melkein heittämään kapinalliset ulos Donetskista.

Joka tapauksessa kauppapakotteet ovat vähentäneet oligarkkien halua tukea Putinia, mutta ne eivät ole kuitenkaan luoneet varsinaisesti painetta Putinia vastaan. Sen sijaan länsimieliset ovat ajautuneet sitä enemmän paitsioon kuta enemmän kauppasota ja politiikka on koventunut. Kova linja ja nationalismi ovat vahvistuneet.  Putinin jälkeen kaksi Venäjän vahvinta ykköslinjan voimamiestä, Sechin ja Shoigu, ovat paljon Putinia kovemman ja nationalistisemman linjan miehiä.

Kun oligarkkien tuki Putinille on vähentynyt, paitsi pakotteiden myös Venäjän joukkojen varsin läpinäkyvän ja aktiivisen Ukrainan tilanteeseen puuttumisen myötä, ja vastaavasti kovan linjan edustajat ovat siivonneet voimaministeriöt puhtaaksi länsimielisistä (ellei FSB:n johtajaa Bortnikovia pidetä Medvedevin piiriin kuuluvana, mitä käsitystä epäilen), niin vaikuttaisi siltä, että yleiskuva on mennyt laitaoikeiston toivomaan suuntaan. Jos oppositiolähteet ovat oikeassa, Kreml ja Putin olisi nyt joutunut nyt tilanteeseen, jossa tuki vänenee vasemmalta ja paine kasvaa oikealta.

Mutta miksi valtataistelu on käynnissä? Miksi Putinin piirin asema Venäjän johdossa näyttää heikkenevän? Entä jos taannoin liikkuneet huhut Putinin mahdollisesta haimasyövästä pitävät paikkansa, ja koventunut valtataistelu kulisseissa selittyisi klikkien valmistautumisena tulevaan vallanperimyskamppailuun? Kremlin puhemieshän ”kiisti” huhut taannoin käskemällä toimittajia ”puremaan kielensä” eli ei kommentoinut varsinaisesti itse huhujen sisältöä, vaan käski olla hiljaa. Ja muistammehan miten jokin aika sitten Medvedevin kerrottiin sanoneen Putinista, että ”hän ei ole ihan terve”. Niin, mitä jos Venäjän hallinnon kulisseissa valmistaudutaan siihen, että Putin ei välttämättä tulevaisuudessa ole enää presidenttinä?

Tällä hetkellä Putinilla on kuitenkin suojanaan hänen suuri kansansuosionsa ja karismansa. Johtohahmona hän on korvaamaton, eikä vaihtoehtoja Venäjällä ole. Kellään ei ainakaan vielä ole poliittista legitimiteettiä eikä tarvittavaa laajan rintaman luottamusta alkaa toimimaan hänen saappaissaan.

(Disclaimer: Yllä oleva on subjektiivista, epätarkkoihin ja välillisiin tietoihin pohjautuvaa pohdintaa).