tiistai 22. marraskuuta 2011

Isku ytimeen - Quo Vadis Europa?

Kuten uutisia seuranneet huomasivat, myös EU:n päättäjät joutuivat eilen viimein ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja myöntämään, että talouskriisi on levinnyt Euroopan ytimeen. Monelle kriisiä ei-ammatikseen-seuraaville, allekirjoittaneelle ja useille normivirtasille tämä tosiasia oli ollut selviö jo pitempään.

Olihan jo selviö kriisin alussa, että kyseessä on tulossa massiivinen talouslama, osana maailmanlaajuista järjestelmäkriisiä, joka koskettaa talouden ohella syvältä myös yhteiskunnallisia ja poliittisia rakenteita. Monille oli myös selvää, että kriisi tulisi pistämään uusiksi koko turvallisuus- ja geopoliittisen asetelman maailmassa.

Eurooppa ui syvällä rämeessä suohirviön kourissa, ja perässä tulee USA, joka on jo entuudestaan melkein kaulaansa myöten liejussa, ja hirviön lonkerot, jotka ovat jo kietoutuneet Itä-Aasian talouksien jalkoihin, ja valmistautuvat kiskovat ne suohon vastaanpanemattomalla voimalla.

Kriisi on käytännössä tulossa päälle myös Ranskassa ja Saksassa, jonka talous ei ole läheskään niin hyvässä kunnossa kuin on luultu. Painen on johtamassa kohtalokkaisiin päätöksiin Euroopan tulevaisuuden kannalta. "Luottolama indikaattori" hälyttää vahvasti punaista.

Sisäpiirihuhu arvioi, että Italia ja Espanja kaatuvat lopullisesti tammikuun lopussa tai helmikuun alkuviikkoina, ja että Euroalueella on vain kaksi vaihtoehtoa: joko se muuttuu pienemmäksi "ydin-EU:ksi", joka jatkaa keskitetyn budjettivallan, liittovaltion ja eurobondien suuntaan. Kriisimaat sitten seuraavat, jos seuraavat,  joskus perässä jos saavat taloutensa kuntoon.

Mielenkiintoiseksi tämän arvion tekee se, että se on EMU:n tulevaisuuden suhteen samansuuntainen kuin itse olen arvellut. Ja ennustelin myös jo syyskuussa, että Italia kaatuisi jossain joulun ja maaliskuun välillä.

Vaihtoehtojen ollessa joko EMU:n ja EU:n hajoaminen tai EU:n ydinmaiden muuttuminen täydeksi liittovaltioksi, tarkoittaa se käytännössä demokratian ja yksittäisten kansallisvaltioiden vaikutusvallan lopullista heivaamista ulos Euroopan ikkunasta. Päätöksentekovallan suhteenhan ydinmaat muodostaisivat tiiviin liittovaltion ympärysmaiden kustannuksella.

Tämän jälkeen EKP sitten voi alkaa paikkaaman tilannetta laajoilla velkakirjaostoilla, mikä käytännössä tarkoittaa joko deflaatiota tai hyperinflaatiota. Voisipa sanoa, että ydinmaat aikovat pelastaa itsensä, reunamaiden, myös Suomen, joutuessa syvälle suohon.

Tulevat EKP:n eurobondit ovat suurimmaksi osaksi juurikin kriisimaiden arvotonta vessapaperia, jota kaikki EMU-maat pakotetaan ostamaan. Tulevaisuudessa eurooppalaiset, myös suomalaiset, maksavat kaiken tämän haaskaamisen nousevina veroina ja inflaation muodossa.

1 kommentti:

Turjalainen kirjoitti...

Lars Christensen vaa taustaa vuoden 1931 tapahtumista:

http://marketmonetarist.com/2011/11/15/the-tragic-year-1931/

Lainaus
----------------------
Benjamin Anderson termed 1931 the “the tragic year” – these are some of the events in that tragic year:

1. One of Europe’s largest banks with large exposure to Central and Eastern Europe gets into serious trouble (It is of course Austria’s largest bank Österiechishe Kredit Anstalt – and it of course collapsed)
2. Europe’s Sovereign debt crisis is threatening financial stability and currency collapse (It’s the Germans that are to blame – they can’t pay their war debts)
3. Major international banks push for a big country to save the sinners (The US banks ask US president Hoover to help ease the pain on Germany)
4. Debt restructuring (The Hoover moratorium gives Germany a bit of relief – the US banks are happy to begin with)
5. Monetary policy keeps deflationary pressures on (The French central bank keeps hoarding gold)
6. An insane commitment to a failed monetary system (the gold standard mentality keeps the commitment to the gold standard despite the fact that it is killing Europe)
7. Some countries have had enough and give up the monetary standard (The UK leaves the gold standard – the Scandinavian countries follows suit – and recover fast from the Great Depression)
8. Technocracy is popular and it suggested that indebted nations should be run by technocrats (The so-called Technocracy Movement became increasingly popular in German)

And here we are 80 years on…do you see any similarities? I wonder what 2012 will bring – in 1932 10 countries (or so…) defaulted…
-------------------

Ensi vuosi ei lupaa hyvää