torstai 14. huhtikuuta 2011

Kristillis-sosiaaliset arvot ja kristillissosialismi - Kristillisen työväenliikkeen perintö Perussuomalaisen(kin) puolueen taustalla

On jo pidempään poltellut taas kirjoitella, kun on kyselty, että mitä se on se "kristillis-sosialismi", jota Perussuomalaiset mainostavat, niin vähän aateperustasta:


Kristillinen työväenliike syntyi Englannissa 1860-luvulla. Aatteen taustalla oli sovittaa yhteen kristinuskon etiikka ja työväenliikkeen yhteiskunnallinen ajattelu. Syntyi ajatus Kristillisestä sosialismista.

Seurauksena oli pienehkö buumi, kun työväestöä lähellä olevat kirkon herätysliikkeiden piirissä osa papistosta lähti ajamaan asiaa tarmokkaasti. Kristillinen työväenliike ylitti heti alkuun kirkkokuntarajat, sillä se otti vaikutteita katolilaisesta sosiaalietiikasta. Lisäksi se levisi erityisen voimakkaasti vapaakirkollisen liikkeen piirissä. Kristillissosialismi pyrki rakentamaan sillan kristillisen uskon, ihmiskäsityksen sekä yhteiskuntamoraalin, sekä työväenliikkeen arvojen ja tavoitteiden välille.

Kristillinen työväenliike pyrki sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen demokratian ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta aseellisen vallankumouksen sijasta. Näin se edusti eräänlaista sosiaalidemokratiaa aikana, jolloin työväenliike yleisesti ei ollut vielä jakautunut ja ajoi väkivaltaista vallankumousta.

Itse asiassa Pohjoismaissa, ja erityisesti Ruotsissa, vapaakirkollisten aktiivien työväenliikkeeseen mukanaa tuoma kristillissosialismi oli olennaisesti vaikuttamassa siihen, että työväenliikkeen valtalinja hylkäsi aseellisen vallankumouksen ja väkivallan, mikä johti työväenliikkeen jakautumiseen Sosialidemokraatteihin ja fanaatikkoihin eli kommunisteihin. Ilman kristillisosiasismia työväenliike olisi siis voinut muotoutua ihan toisenlaiseksi.

Suomeen liike levisi 1800-luvun lopulla. Sen seurauksena monille teollisuuspaikkakunnille perustettiin kristillisiä työväenyhdistyksiä. Vuonna 1906 niiden ympärille perustettiin Suomen Kristillinen Työväenliitto (SKTL), joka toimi kansalaissotaa edeltävässä eduskunnassa (senaatti) myös kristillisenä työväenpuolueena, jolla oli 1-2 kansanedustajaa.

Kansalaissodan jälkeen Kristillinen työväenliitto lakkasi toimimasta poliittisena puolueena, koska sellaisella ei ollut toimintamahdollisuuksia yleisen yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja epäluulon takia.

Jouduttiin odottamaan 1950-luvulle, ennenkuin Suomessa alkoi uudestaan nousta kristillisen työväenliikkeen poliittinen ajatusmaailma. Iso osa kristillisten työväenyhdistysten (joita toimii edelleen mm. Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa ja Joensuussa) aktiiveista siirtyi demarien sisälle. SDP:n sisällä vaikuttava Kristityt Sosialidemokraatit-ryhmä on tätä perua.

Osa joukosta taas oli perustamassa Suomen Kristillistä Liittoa, joka on sama kuin nykyinen Kristillisdemokraatit. Tosin puolue on melko paljon etääntynyt työväenliikeen poliittisilta juurilta, mutta juuri sen vaikutuksesta se on sosiaalipolitiikaltaan keskustavasemmistolainen puolue.

Kristillinen työväenliitto toimii edelleen yhteiskunnallisena valistus ja hyväntekeväisyysjärjestönä, ja toiminta tapahtuu kristillisten työväenyhdistysten alla. Myös Setlementti r.y:n toiminta on kristillisen työväenliikkeen perinnön jatkoa.

Kristillis-sosialismin perintö ja kristillis-sosiaaliset arvot elävät edelleen Euroopassa ja Suomessa eri yhteiskunnallisten järjestöjen, toimijoiden ja puolueiden keskuudessa. Englannissa liike toimii edelleen Labour-puolueen alaosastona toimivan Christian Socialist Movementin muodossa. Poliittisista puolueista Sosiaalidemokraattien ja KD:n ohella Perussuomalaiset ovat viime vuosina liputtaneet avoimesti kristillis-sosiaalisten arvojen puolesta.

PS:nkin Kristillis-sosiaaliset arvot siis perustuvat Kristillisen työväenliikkeen perintöön, vaikka arvomaailma ei ole tullut PS:n ohjelmaan mukaan Suomen kristillisten työväenyhdistystysten vaikutuksen kautta, vaan puheenjohtaja Timo Soinin vaikutuksesta. Vakaumuksellisena katolilaisena Soini tietää, mistä hän puhuu, kun hän puhuu kristillis-sosiaalisista arvoista.

Perussuomalainen puolue alkoi muodostua edesmenneen SMP:n raunioille 90-luvulla. Kristillis-sosiaalisten arvojen tuominen vanhan SMP:n perinnön päälle ei ole ollenkaan sopimatonta, sillä SMP:tä pidettiin yleisesti monissa poliittisissa arvioisas ns. agraari-sosialistisena liikehdintänä, Santeri Alkion aateperustalta kumpuavana. Alkio ei ollut oikeistolainen, mikä selittää osaltaan sitä, miksi maalaisväestön puolue on poliittisessa keskustassa, eikä oikealla laidalla.

Joka tapauksessa on pääasiassa Timo Soinin vaikutusta, että katolisen yhteiskuntamoraalin perustalta kasvanut kristillisen työväenliikkeen ajatus nostettiin esiin Perussuomalaisen puolueen arvopohjasta puhuttaessa. Yhteys kun löytyy sekä Soinin katolisuuden, että alkiolaistaustaisen ”agraarisosialismin” kautta.

Juurikin kristillissosiaaliset arvot ja periaatteet ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että Perussuomalaiset paitsi mielletään työväestön puolueeksi, myös käytännössä on muuttunut työväestön puolueeksi, nykyään jopa enemmän kuin perinteinen SDP.

Ei kommentteja: