Entinen AY-jyrä Matti Putkonen loikkasi menneellä viikolla SDP:stä Persuihin, mikä on herättänyt lievää kohua erinäisissä keskusteluissa.
Yksi tekijä Putkosen loikan taustalla on huoli suomalaisen teollisuuden työpaikkojen joukkopaon jatkumisesta.
Oltiin sitten Putkolsen loikasta ja ydinvoimasta muuten mitä mieltä tahansa, on Putkonen mielestäni oikeassa ”viherhumppa”-argumentissaan sikäli, että halpa energia on viimeinen ja ainoa tekijä, jolla teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta voidaan hidastaa.
Korkeiden raaka-aine ja tuotantokustannusten, korkeiden kuljetuskustannusten, pitkien matkojen sekä suhteellisen syrjäisen sijainnin maassa suhteellisen edullinen sähkö on ollut se tekijä, mikä on pitänyt vielä jäljellä olevan metsäsektorin ja metalliteollisuuden työpaikat Suomessa. ”Viherhumppa” siis tuhoaa teollisuutemme ja sitä myötä työväenluokan sekä hyvinvointijärjestelmän olemassaolon jatkumisen edellytyksiä Suomessa.
Vaikka SDP:n johto onkin vähän havahtunut puolivalveille Ruusujen unesta työväenliikkeen hiljaisen alasajon myötä, olisi silti syytä kyseenalaistaa, minkä soundin tahdissa mennään.
Tosiasia on, että seuraavan 25 vuoden aikana kaikki vanhat 4 ydin reaktoria sekä nykyiset hiilivoimalat poistuvat käytöstä, mikä tarkoittaisi sähköpulaa ja sähkönhinnan roimaa nousua. Olkiluoto 3:n, Fennovoiman ja tulevan Olkiluoto 4:n rakentamisella ainoastaa pidetään sähköntuotanton suunilleen nykytasolla, ei rakenneta vielä lisää tuotantokapasiteettia kotimaan käyttöön, koska 40% Fennovoiman sähköstä menee vientiin.
Katalinta tässä on kuitenkin se, että yhteispohjoismaisten ja yhteiseurooppalaisten sähkömarkkinoiden myötä mikään lisäkapasiteetti ei takaa sinällään suomalaiselle teollisuudelle halpaa sähköä, sillä hinnan sanelee Euroopan kysyntä.
Putkonen sekä energiantuotannon lisäyksen kannattajat kuitenkin edes yrittävät osaltaan turvata teollisuuden sähkönsaannin, ja siten työpaikkojen säilymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämisen, eli yritys hyvä kymmenen silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti