Linkkisuositus: "Epäpyhää ravitsemustietoa"

Suosittelen lämpimästi blogistikollega Jarkko Pesosen kirjoitusta:



"Epäpyhää ravitsemustietoa

Viimeiset kolme vuosikymmentä läntisessä maailmassa ovat viralliset ravitsemussuositukset korostaneet ruokien vähärasvaisuutta. Etenkin eläinperäisiä rasvoja on pidetty pahoina ja vältettävinä samaan aikaan vaalean vehnän, pastan ja perunan säilyessä olennaisena osana ruokaympyrää. Kouluissa limonadiautomaatit ovat tuttu näky ja monet ryystävät hedelmämehuja saadakseen vitamiineja. Mitä tällä on saavutettu aikaan? Lähinnä se, että olemme lihavampia kuin koskaan historiassa ja nähdäkseni tähän on johtaneet kaksi ravitsemuksellista saatanaa: Vaalea, kuorittu vehnä ja fruktoosi, eli hedelmäsokeri.

Vehnämaha

Se, että nimenomaan vaalea vehnä aiheuttaa lihavuutta ei missään nimessä ole mikään uusi huomio, vaikka onkin noussut esille laajemmin vasta viime aikoina. Jo vuonna 1825 Jean-Anthelme Brillat-Savarin yhdisti ensimmäisenä tärkkelys- ja jauhopitoisten ruokien syömisen lihavuuteen kirjassaan Maun fysiologia. Nykyisin tiedetään, että hiilihydraatit laukaisevat insuliinin tuotannon ja insuliini puolestaan aiheuttaa glukoosin varastoitumisen rasvakudokseen muodostaen glukoosista glyserolia ja rasvahappoja. Ravintona nautittu rasva sen sijaan ei varastoidu rasvasoluihin, mikäli insuliinitaso ei ole korkea - eli hiilihydraatteja ei ole syöty liikaa.

Suureen määrään hiilihydraatteja liittyy merkittävä ravitsemuksellinen ongelma; ne eivät pidä nälkää poissa. Tämä johtuu siitä, että ne eiväy vapauta syötynä riittävästi leptiinejä kehoon. Leptiinihormoni on siis se aine, joka kertoo aivoillesi, että ok, olet kylläinen, ei tarvitse syödä enempää. Rasva- ja proteiinipitoinen ruoka vapauttaa vähärasvaista ruokaa enemmän leptiiniä pitäen näin nälän tunteen poissa pidempään.

Useimmille vähärasvaisella ruoalla laihduttaville ongelmana onkin se, että he laskevat kaloreita ja koska eivät kuitenkaan saavuta kylläisyyttä tällä kalorimäärällä, tulee heille jatkuva kieltäytymisen tunne johtaen enemmin tai myöhemmin siihen, että syödään enemmän kuin olisi tarkoitus. Ylipäätään kalorien laskeminen on mielettömyyttä, sillä keholla on säätelyjärjestelmä, jolla hallitaan se, ettei ravintoa varastoidu liikaa. Paitsi silloin, kun tämä säätelyjärjestelmä jostain syystä on häiriintynyt. Normaalia säätelyjärjestelmää häiritsee liialinen hiilihydraattien saanti esimerkiksi kuoritusta vehnästä, pastasta, perunoista ja sokerista. Hiilareita voi toki syödä, mutta tällöin on varmistuttava riittävästä kuitujen saannista; kuidut nimittäin hidastavat imeytymistä ja pitävät näin insuliinitason alhaisempana.

Fruktoosi on itse asiassa edellä mainittuja pahempi myrkky, sillä se ei tärkkelyksen tavoin muunnu veressä glukoosiksi, vaan kerääntyy maksaan, jossa se metabolisoituu ja saa maksan tuottamaan suuria määriä VLDL- ja LDL-kolesterolia. Tämän tyypin kolesteroleilla on tunnetusti yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Voisikin sanoa, että jatkuva hedelmämehujen juominen on maksallesi sama, kuin vetäisit jatkuvasti kännit - paitsi, että fruktoosi ei etanolin tavoin metabolisoidu aivoissa, eli siitä ei pääse humalaan. Maksa ja sydämesi vihaavat sinua silti.

Fruktoosia voi toki nauttia hedelmissä, joissa on kuituja hidastamassa imeytymistä. Sen sijaan tuoremehujen, limonadien ja glukoosi-fruktoosisiirapilla makeutettujen tuotteiden jatkuva käyttäminen on hidasta itsemurhaa. Lisäksi kaikenlaiset keinotekoiset makeutusaineet tuhoavat aivosoluja, vähentävät serotoniinitasoja ja alentavat insuliiniherkkyyttä. Tavallisesti käytetty irtosokeri taas on puoliksi fruktoosia! Ei ole siis mitään syytä käyttää erityisen makeita ruoka-aineita, ne eivät koskaan ole luonnollista ravintoa ihmiskeholle. Ne ovat ennemminkin koukuttavaa huumetta, jotka tuhoavat terveytesi.

Tässä pieniä tutkimustuloksia fruktoosin vaikutuksesta verrattuna pelkkään glukoosiin:

Compared to glucose, fructose induced:

1) Four-fold greater intra-abdominal fat accumulation--3% increased intra-abdominal fat with glucose; 14.4% with fructose. (Intraabdominal fat is the variety that blocks insulin responses and causes diabetes and inflammation.)

2) 13.9% increase in LDL cholesterol but doubled Apoprotein B (an index of the number of LDL particles, similar to NMR LDL particle number).

3) 44.9% increase in small LDL, compared to 13.3% with glucose.

4) While glucose (curiously) reduced the net postprandial (after-eating) triglyceride response (area under the curve, AUC), fructose increased postprandial triglycerides 99.2%.

- Heartscanblog

Fruktoosi aiheutti triglyseridien määrän kasvamisen 99,2 prosentilla. Koska fruktoosi aiheuttaa triglyseridien (l. mahaihran) kaksinkertaistumisen, ei ole mikään ihme, että fruktoosilla makeutettu Coca-Cola yhdessä hiilihydraattisen roskaruoan kanssa synnyttää inhottavan traanipallosukupolven.

Kannattaa katsoa myös pediatrian professori Robert Lustigin erittäin mielenkiitoisesti kerrottu, mutta asiapitoinen luento fruktoosista: Youtube

Mitä siis tehdä? Tässä lyhyesti ainakin ne asiat, joilla itse olen muuttanut tottumuksiani.

* vältä suuria hiilihydraattimääriä, tiputa pasta ja peruna mieluiten kokonaan pois

* jos syöt leipää, syö runsaskuituista ruista

* vältä tuoremehuja ja limonadeja, älä edes koske niihin

* älä syö keinomakeutettuja tuotteita

* vältä transrasvoja äläkä käytä kylmäpuristettuja kasvirasvoja paistamiseen

* älä pelkää syödä rasvaista lihaa, mutta ota sen vierelle runsaasti salaattia

* unohda sinulle koulussa opetettu ruokaympyrä ja pyri esimerkiksi enemmän tältä näyttävään ateriakokonaisuuteen:

Itselläni oli ennen ongelmia pysyä ihanteellisessa painossa. Kun teininä join paljon tuoremehuja ja söin vähärasvaisesti, niin lihoin ja ihmettelin missä syy. Nyt se syy näyttää melko selvältä: En syönyt ravintoa, johon ihminen on sopeutunut ja tämä sekoitti elimistöni luontaisen säätelyn. Nykyisin pystyn surutta syömään juuri niin paljon kun tuntuu hyvältä ja paino ei heittele käytännössä lainkaan.

Syy sille, miksi tunnetuilla luonnonkansoilla lihavuus on äärimmäisen harvinaista ei ole se, etteikö ruokaa olisi riittävästi, vaan se, että luonnosta saatavilla oleva ruoka on usein elimistölle hyväksi. Neoliittiset keksinnöt ovat lisänneet ravintoomme kaikkea sekalaista, mikä sotkee systeemiämme. Kuten eräs tuttuni tokaisi: Emme ole geeniemme uhreja, geenimme ovat meidän uhrejamme."

Niin, allekirjoitan yllä olevat havainnot rasvoista ja hiilihydraateista omilla kokemuksillani. Ja lisäksi olen itse myös karvaasti kokenut keinotekoisten makeutusaineiden "vihan". Kokeilin joskus vuonna 2003 jättää sorkerit pois ja laihduttaa Cologran-nimisellä makeutusaineella. En yliannostellut ainetta, käytin vain sokerin sijasta. Seuraus oli, että jouduin vain viiden kuukauden rupeaman jälkeen tutkimuksiin ihon keltaisuuden vuoksi. Maksasta otettu koepala paljasti; lääkärin mukaan allekirjoittaneen maksa oli sellaisessa kunnossa, etten kuulemma ollut ainakaan kolmeen kuukauteen nauttinut muita nesteitä kuin Koskenkorvaa. Lääkäri ei meinannut uskoa, kun kerroin, että olen lähes täysraitis mies. Normaali kuukausikulutukseni (saunaolut pari kertaa kuussa) ei ylitä edes tilastollista kohtuukäytön alarajaa, eli en tilastojen mukaan ole edes kohtuukäyttäjä, saatika että keskiverto alkoholin kuluttaja.

Noh, Cologranin käyttö jäi siihen, ja ongelmat samoin, eikä myöhemmissä tutkimuksissa enää havaittu mitään outoa.