keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Islam: Tiestitkö tätä Koraanin ja Islamin alkuperästä

[Edit 26.4.2012 lisätty lähdetietoja]

Ajattelin vähän vaihteeksi kirjoittaa jäsenmäärältään maailman toiseksi suurimman uskontokunnan pyhän kirjan, Koraanin, alkuperästä. Pääosa alla olevasta tekstistä on lainattu Baron Bodisseyn Gates of Vienna -blogista.

-----------------------
Muslimit uskovat, että Koraani on sanasta sanaan sellaisenaan Allahilta suoraan tullut, ja että se on kirjoitettu muistiin Mohammedin sanelusta. He uskovat, että Koraani on jokaista kirjainmerkkiä myöten sellaisenaan erehtymätöntä Allahin sanaa. Islamin opin mukaan Koraani on sellaisenaan selkeä, vailla ristiriitoja ja lisäksi Koraanin pitäisi olla muuttumatonta, eli että se olisi säilynyt viimeiset 1400 vuotta ilman ainoatakaan virhettä ja muutosta. Islamin kannalta on kuitenkin ikävää, että mikään näistä ei luononllisestikaan pidä alkuunkaan paikkaansa.

1970-luvun alkupuolella löydettiin Jemenistä Sana'an suuren moskeijan kunnostustöiden yhteydessä joukko vanhoja käsikirjoituksia. Niiden joukossa oli katkelmia varhaisista Koraanin eri versioista ja siihen liittyvistä kirjoituksista. Saksalainen tutkija Gerd-R. Puin, joka on julkaissut pitkähköjä analyysejä islamilaisen uskonnon varhaisista ilmentymistä, pääsi käsiksi näihin dokumentteihin ja sai luvan tutkia niitä vuosien ajan. Tietäen miten arkaluontoinen löydös oli, hän julkaisi vain hyvin vähän tietoja kirjoituksista, kunnes ne oli viimein saatu kokonaan mikrofilmattua ja pysyvä kopio niistä saatu turvallisesti talteen ulkomaille.

Viestissään Christopher Hegerille maaliskuun 13. 1999 Tri. Puin kirjoitti:

"Olin hyvin onnekas — ja edelleen olen — saadessani tutkia yhtä vanhimmista Jemeniläisistä Koraanin käsikirjoituksista, joka on kirjoitettu kaikkein varhaiskantaisimmalla "Hijazi" tyylillä.

Löysin näistä versioita ja erikoisuuksia, joita ei ole tallennettu perinteisissä arabiankielisissä kirjoituksissa kuten qira'atissa (uskonnollinen lukemisto), tai rasm al-masahifissa (Klassinen Koraanin oikeinkirjoitusopas), enkä ti'dad al-ayatissa (Koraanin jakeiden laskujärjestelmä). […]

Jos en olisi saanut pääsyä Sana'assa sijaitsevassa Dar al-Makhtutat al-Yamaniyyassa säilytettyihin Jamanilaisiin Koraanin fragmentteihin, olisin luultavasti löytänyt vastaavat versiot ja erikoisuudet Hijazi-tyylisistä Koraanin kirjoituksista, joita säilytetään Jemenin ulkopuolella monissa kirjastoissa ja museoissa esim. Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Italiassa tai Kuwaitissa. Kaikkein merkittävintä ehjänä säilynyttä Hijazi-tyylillä kirjoitettua Koraania voi ihailla Kairon islamilaisessa museossa, vain muutaman metrin päässä pääovesta sen oikealla puolella sijaitsevassa erikois-vitriinissä. Se on ollut Egyptissä jo ainakin 1300 vuotta, mutta tietääkseni sen erikoisuuksia ei ole tutkittu ja julkaistu!

Muslimeilla ei näytä olleen minkäänlaista kiinnostusta Koraanin tekstuaaliseen tutkimiseen viimeisten 900 vuoden aikana! Lukuunottamatta länsimaisia seemiläiskielten tutkijoita, jotka aika ajoin löytävät satunnaisia koraanisen tekstin merkityksiä, suurin osa arabiankielen tutkijoista näyttää olevan vastentahtoisia tekemään päätelmiä Koraanin alkuperästä. Syy tämänkaltaiseen laiminlyömiseen on ilmiselvä: Sekä muslimit että suuri osa arabiankielen tutkijoista pitää mitä tahansa varhaista koraanisen tekstin muunnosta vain kirjoitusvirheenä."

Yhteenveto tohtori Puinin löydöksistä julkaistiin The Atlantic Monthly lehdessä vuonna 1999. Jopa silloin, ennen syyskuun 11. iskujen aikaansaamaa länsimaiden havahtumista muslimien herkkänahkaisuuteen, mahdollinen Sana'an käsikirjoitusten poliittinen räjärdysherkkyys tunnustettiin yleisesti.

Kristinusko ja juutalaisuus ovat jo pitkään olleet altistettuina akateemiselle historialliselle tutkimukselle. Nyt näyttäisi viimein tulleen Islamin vuoro:

Tohtori Puin ei ole yksin innostuksensa kanssa. “Jemenin käsikirjoitusten vaikutus tuntuu vieläkin” ,sanoo Andrew Rippin, Galgaryn yliopiston uskontotieteen professori. Hän työskentelee Koraanin tutkimuksen tämän päivän etulinjassa. “Niiden erilainen, vaihteleva sisältö ja jaejärjestys ovat erittäin merkittäviä. Kaikki ovat tästä yhtä mieltä. Käsikirjoitukset osoittavat, että Koraanin tekstin varhainen historia on paljon avoimempi kysymyksille kuin on oletettu: Sen tekstisisältö oli paljon epävakaampaa sen vuoksi sillä oli vähemmän auktoriteettia kuin on aina tähän asti väitetty.

Tämän päivän Raamatun tutkimuksen standardeilla mitattuna suurin osa Puinin ja Rippinin kaltaisten tutkijoiden asettamista tutkimuskysymyksistä ovat aika vaatimattomia. Islamilaisen viitekehyksen ulkopuolella sellaiset oletukset, että Koraanilla on oma kehityshistoria ja että sitä voidaan näin ollen tulkita myös vertauskuvallisesti, eivät ole kovin radikaalin kuuloisia ajatuksia. Sen sijaan Islamilaisessa viitekehyksessä asia on toisin. “Koraanin historisoiminen veisi pohjan legitiimin pohjan koko muslimiyhteisön historialliselta kokemukselta”, sanoo R. Stephen Humphreys, Islamilaisten opintojen professori Californian Yliopistosta Santa Barbarassa.“Koraani on [muslimi]yhteisön peruskirja, dokumentti, joka sai aikaan sen syntymisen. Ja periaatteessa — joskaan ei ilmeisestikään aina todellisuudessa — Islamin historia on ollut pyrkimystä ja työskentelyä toteuttaa Koraanin käskyt ihmiselämässä. Jos Koraani on vain historiallinen dokumentti, niin koko Islamin uskonnon neljätoistavuosisatainen kilvoittelu on tehty tehokkaasti tarkoituksettomaksi.

Muslimioppineet usein painottavat, että Koraania ei voi ymmärtää kunnolla muuten kuin sen alkuperäisellä kielellä klassisella arabialla. Mutta tohtori Puin jatkaa, että suuri osa kirjasta on epäselvää, jopa arabiankielen oppineille:

Koraani julistaa itse olevansa ‘mubeen,’ eli ‘selkeä’“, Puin sanoo. “Mutta jos luet sitä, huomaat että noin joka viides lause on järjetön. Useat muslimit — ja orientalistit — väittävät tietenkin päinvastaista, mutta on faktaa, että viidesosa koraanisesta tekstistä on yksikertaisesti käsittämätöntä. Tämä on aiheuttanut perinteisen ristiriidan koskien käännöksiä. Jos Koraani ei ole [täysin] ymmärrettävissä — edes arabiaksi — niin se on myös käännöskelvoton. Tätä ihmiset pelkäävät. Ja koska Koraani väittää toistuvasti olevansa selkeä muttei ilmiselvästi näin ole — kuten jopa arabiankieltä puhuvat sanovat — kyseessä on selvä ristiriita. Jutun takana on siis jotain muuta.

Koraanin taustan ja historian selvittäminen alkoi itse asiassa kunnolla vasta viime vuosisadalla. “Aina viime aikoihin asti uskottiin että kaikki mitä muslimit väittivät muistavansa Koraanin alkuperästä ja merkityksestä on totta”, sanoo Patricia Crone, Islamin varhaishistorian tutkija. “Jos tämä oletus jätetään pois, on aloitettava aivan alusta”. Tämä ei ole helppoa, sillä Koraani on välittynyt meille tiukasti vahditun historiallisen tradition kautta, ja tämä perinne on erittäin kritiikin ja anlyysin vastainen.

Edellä todettu on suorastaan vähättelyä, sillä 2000-luvun salafistisen fundamentalismin puitteissa Koraanin kritisointi tai analyysi voi maksaa tutkijalle hänen henkensä. Esimerkkinä Salman Rushdie, joka ei jäänyt huomaamatta, vaikka oli loppujen lopuksi vain islamilaisten kirjoitusten amatööri-kriitikko.

R. Stephen Humphreys, kirjoittaessaan teosta: Islamic History: A Framework for Inquiry (1988), sanoikin selvästi tosiasian, jonka historioitsijat kohtaavat tutkiessaan varhaista Islamia:

"If our goal is to comprehend the way in which Muslims of the late 2nd/8th and 3rd/9th centuries [Islamic calendar / Christian calendar] understood the origins of their society, then we are very well off indeed. But if our aim is to find out “what really happened,” in terms of reliably documented answers to modern questions about the earliest decades of Islamic society, then we are in trouble."

Se tosiasia, että Koraanin historiallis-kriittinen tutkiminen voi olla kuolettavaa, onkin tehokkaasti vähentänyt Koraanin tekstin kriittistä tutkimusta. Mutta kiitos tohtori Puinin ja muiden asiantuntijoiden hiljaisen työn, Koraanin syntyhistoriaan on avautunut kokonaan uusi kuva.

Vuonna 2002, Alexander Stille kirjoitti The New York Timesissa:

"Muslimeille Koraani on kirjaimellinen Jumalan sana, joka tuli enkeli Gabrielin välityksellä Mohammadille: “Tätä kirjaa ei saa epäillä”, Koraani julistaa yksiselitteisesti jo kirjan alussa. Ne tutkijat ja kirjoittajat jotka eivät ole huomoineet tätä varoitusta, ovat islamilaisissa maissa usein joutuneet kuolon uhkausten ja väkivallan kohteiksi, mikä on aiheuttanut kylmiä väreitä yliopistoissa ympäri maailman."

Pelosta huolimatta kourallinen asiantuntijoita on hiljalleen tutkinut Koraanin alkuperää, tarjoten radikaaleja uusia teorioita sen tekstin merkityksestä ja Islamin synnystä.

Christoph Luxenberg, saksalainen vanhojen seemiläisten kielten tutkija, väittää että Koraania on luettu ja käännetty väärin jo vuosisatojen ajan. Hänen työnsä, joka perustuu varhaisimpiin Koraanin kirjoituksiin, paljastaa että osa Islamin pyhästä kirjasta on johdettu varhaisemmista kristillisistä arameankielisistä teksteistä, joita myöhemmät islamilaiset uskonoppineet sitten tulkitsivat väärin valmistellessaan Koraanin uudempia laitoksia, joita luetaan nykyään.

"Christoph Luxenberg" on salanimi, sillä turvallisuussyistä kyseinen saksalainen tutkija haluaa varjella oikeaa identiteettiään. Hänen oli hyvin vaikeaa löytää kustantaja teokselleen “The Syro-Aramaic Reading of the Koran”, vaikka se on tunnustettu laajalti merkittäväksi uudeksi tutkimukseksi alan johtavien asiantuntijoiden piirissä. Beliiniläinen Verlag Das Arabische Buch suostui viimein julkaisemaan tutkimuksen kirjana.

Uhkailut ja painostus ovat vaikuttaneet länsimaiden ei-muslimeihin tutkijoihin. “Pelon ja poliittisen korrektiuden välissä on mahdotonta sanoa muuta kuin imeliä kohteliaisuuksia islamista,” sanoo erään amerikkalaisen yliopiston tutkija, joka turvallisuussyistä haluaa pysytellä nimettömänä, viitaten Yhdysvaltain yliopistojen campuksilla vallitsevaan väkivallan uhkaan sekä laajalle levinneeseen haluttomuuteen kritisoida vieraita kulttuureja.

Vaikka kirjoitusten tulkinta näyttää varsin etäiseltä ja merkityksettömältä toiminnalta, niin tarkalla kristillisten ja juutalaisten kirjoitusten tuktimisella on ollut suuri merkitys kirkon vaikutusvallan vähenemiselle Euroopan henkisessä ja kulttuurisessa elämässä, ja tien avaamisessa sekulaarille ajattelulle. “Muslimeilla on se etu, että he haluavat varoa Euroopan antamaa esimerkkiä, ja he tietävät erittäin hyvin, että kun pyhiä kirjoituksia kerran aletaan kyseenalaistamaan, sitä kehitystä ei voida enää pysäyttää,” tutkija selittää."


Kysymykset eivät ole onneksi vielä loppuneet, ja tohtori Puin on edelleen Koraanin tutkimuksen eturintamassa.

Mikäli tutkimus osoittaa todeksi, että arabien invaasio 600-luvulla tapahtui ensin, ja Koraani sai vakiintuneen muotonsa vasta myöhemmin, niin millainen oli se uskonto tai uskonnot, joka ryyditti arabivalloituksia? Kaikkein uusimpien viimeaikaisten analyysien perusteella näyttää siltä, että Islam on voinut kehittyä jostain niistä erilaisista Kristinuskon muodoista, joita esiintyi useita Arabian niemimaalla 600-luvulla.

Alla oleva lainaus on otettu kirjan; "The Hidden Origins of Islam: New Research into Its Early History" tiivistelmästä. Kirjan ovat toimittaneet Karl-Heinz Ohlig ja Gerd-R. Puin:

"Tavanomaiset historiankirjoitukset Muhammadista ja Islamin varhaisesta kehityksestä perustuvat islamilaiseen kirjallisuuteen, joka ajoittuu yhdeksännelle ja kymmenennelle vuosisadalle - ajalle jopa pari sataa vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen vuonna 632. Islamilaisia kirjallisia lähteitä seitsemänneltä tai kahdeksannelta vuosisadalta, jolloin perimätiedon mukaan Muhammad ja hänen välittömät seuraajansa elivät, ei ole juurikaan olemassa. Kaikki mitä tuolta ajalta on säilynyt, on muutamat rakennusten muistokirjoitukset ja valikoima kolikoita.

Jos lähdetään siltä oletukselta, että luotettava historiankirjoitus voi perustua vain sellaisille lähteille, jotka ovat samalta aikakaudelta kuin kuvatut historialliset tapahtumat, johtavaa se nykyiseen syväluotaavan tutkimukseen, joka asettaa Islamin hämärän syntyperän kokonaan uuteen valoon. Kuten kirjoittajat huolellisesti osoittavat, nimi “Muhammad” esiintyy ensimmäisen kerrran syyrialaisissa kolikoissa, joissa on kristillinen ikonografia. Tässä viitekehyksessä nimeä käytettiin kunnianimenä tarkoittaen "kunnioitettu" tai "ylistetty", ja näin ollen se voi viitata vain Jeesukseen Kristukseen [sic!], koska Kristinusko oli tuohon aikaan alueella vallitseva. Samassa kunnianimi-merkityksessä nimi esiintyy Jerusalemin Kalliomoskeijassa, jonka rakensi kalifi Abd al-Malik.

Nämä tässä esitetyt sekä muut löydökset viittaavat siihen, että varhaiset arabihallitsijat kuuluivat johonkin kristilliseen lahkoon. Todellakin, ottaen huomioon todistusaineisto, joka löytyy Koraanista, joka sai lopullisen muotonsa vasta paljon myöhemmin, osoittaa sen keskeisten teologisten oppien olleen peräisin Nikean kirkolliskokousta edeltävän ajan syyrialaisesta Kristillisyydestä. Kielitieteellinen tutkimus viittaa myös siihen, että aramea, joka oli Syyrialaisen Kristinuskon kieli ja yleinen ympäri Lähi-Itää useiden vuosisatojen ajan, vaikutti merkittävästi Koraanissa käytettyyn arabiankielen kirjoitusasuun ja sanastoon. Loppujen lopuksi Islam muodostui lopullisesti erilliseksi uskonnoksi vasta kahdeksannen vuosisadan lopulla ja yhdeksännellä vuosisadalla, ja Koraani kävi läpi historiallista muotoutumisvaihetta vähintään 200 vuoden ajan."

-------------------------
Muslimien tapa rukoilla polvillaan kumartuneena matolla on peräisin 500- ja 600-lukujen Syyrian kirkolta. Samoin käsitys Jeesuksesta vain ihmisenä ja profeettana ovat perua syyrialaiskristityiltä, jotka olivat tuon käsityksen omaksuneet gnostilaisilta (Egyptin koptilainen kirkko taas oli mennyt toiseen gnostilaiseen äärilaitaan: se kielsi kokonaan Jeesuksen ihmisyyden ja julisti hänen olleen täysin henkiolento). On merkille pantavaa, että kristinuskon valtavirran käsitys Jeesuksesta sekä ihmisenä että Jumalana lyötiin kiveen Nikean kirkolliskokouksessa.

On esitetty jopa, että mahdollisesti Mohammed ei sellaisenaan olisi ollut edes historiallinen henkilö, vaan osittain jälkikäteen luotu poliittis-uskonnollinen keulakuva, jossa yhdistyisivät piirteet Syyrian kirkon gnostilaisvaikutteisesta käsityksestä Jeesus Nasaretilaisesta sekä 600-luvun Arabian varhaisesta sotilasjohtajasta. Itse tosin pidän Mohammediksi kutsuttua historiallista Arabian uskonnollista johtajaa olemassaolleena historiallisena henkilönä.
-------------------------

Mikäli länsimainen akateeminen maailma koskaan havahtuu poliittisen korrektiuden aikaansaamasta tylsyydestä, niin uusi Sanaan käsikirjoituksiin ja muihin löydöksiin perustuva Koraanin tutkimus voi tulla mahdolliseksi. Tällöin Islamin pyhä kirja liittyy hebrealaisten ja kristillisten kirjoitusten joukkoon historiallisena dokumenttina, joka on käynyt läpi uudistuksia, muokkauksia ja muutoksia, kuten mikä tahansa historiallinen dokumentti.

Toinen vaihtoehto on, että Islam nousee tällaista mahdollisuutta vastaan. Täydellinen ja tinkimätön Koraanin tutkimus muuttaisi väistämättä Islamin luonnetta, eikä kukaan oleta nykyisen muslimipapiston antautuvan helposti modernille maailmalle.

Islam voi tuntea olevansa pakotettu yrittämään uudelleen jotain vastaavaa kuin muinaisen Alexandrian kirjaston tuhopoltto. Tällä kertaa tosin kaikkien vääräuskoisten dokumenttien tuhoamistehtävä tulee olemaan paljon, paljon laajempi.

-------------------------------
Islam on uskontona vajaa 1500-vuotinen. Se elää siis ikäänkuin omaa 1500-lukuaan, aikaa jolloin Euroopassa keskiaika päättyi, ja renessanssi ja Uusi aika alkoivat nostaa päätään. Tuolloin kristinusko joutui käymään läpi suuria muutoksia uskonpuhdistuksen, valistuksen ja tieteen kehityksen takia. On siis selvää, että Islamin pitäisi käydä läpi oma uskonpuhdistuksensa ja valistusprosessinsa, ja päästä eteenpäin omalta Keskiajaltaan, jotta se voisi ottaa rehellisesti vastaan 21. vuosisadan ja tulevaisuuden.


Pahoin pelkään, että luultavasti tälläkään kertaa muutos ei tosin tule onnistumaan ilman todella verisiä uskonsotia. Myös oleellinen uhka leijuu maailman yllä: Jos Islam ei suostu muuttumaan, vaan Eurooppa ja Länsimaat antavat sille myöten poliittisen korrektiuden nimessä luopuen vapaudestaan, ihmisoikeuksistaan ja demokratiastaan, niin olemme matkalla kohti uutta Keskiaikaa.

---------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------
----------
[Edit 26.4.2012] :
Taustatietoja kirjoittajista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Gerd_R._Puin
"Gerd Rüdiger Puin (born 1940) is a German scholar and an authority on Qur'anic historical orthography, the study and scholarly interpretation of ancient manuscripts. He is also specialist in Arabic paleography. He was a lecturer of Arabic at Saarland University, in Saarbrücken Germany." [...]

"Gerd Puin was the head of a restoration project, commissioned by the Yemeni government, which spent a significant amount of time examining the ancient Qur'anic manuscripts discovered in Sana'a, Yemen, in 1972, in order to find criteria for systematically cataloging them. According to writer Toby Lester, his examination revealed "unconventional verse orderings, minor textual variations, and rare styles of orthography and artistic embellishment."[1] The scriptures were written in the early Hijazi Arabic script, matching the pieces of the earliest Qur'ans known to exist. Some of the papyrus on which the text appears shows clear signs of earlier use, being that previous, washed-off writings are also visible on it. In 2008 and 2009 Dr Elisabeth Puin published detailed results of the analysis of Sanaa manuscript DAM (dar al-makhtutat) 01.27-1 proving that the text was still in flux in the time span between the scriptio inferior and the scriptio superior of the palimpsest.[2][3]
More than 15,000 sheets of the Yemeni Qur'ans have painstakingly been cleaned, treated, sorted, cataloged and photographed and 35,000 microfilmed photos have been made of the manuscripts. Some of Puin's initial remarks on his findings are found in his essay titled the "Observations on Early Qur'an Manuscripts in San'a" which has been republished in the book What the Koran Really Says by Ibn Warraq."

"Ohlig, Karl-Heinz; Puin, Gerd-Rüdiger (2007) (in German). Die dunklen Anfänge. Neue Forschungen zur Entstehung und frühen Geschichte des Islam [The dark beginnings: new research on the origin and early history of Islam] (3rd ed.). Berlin: Verlag Hans Schiler. ISBN 978-389930-128-1. LCCN 2006374620. OCLC 173644215. 

Ohlig, Karl-Heinz; Puin, Gerd-Rüdiger (2009). The hidden origins of Islam : new research into its early history (1st ed.). Amherst, NY: Prometheus Books. ISBN 978-1-59102-634-1. LCCN 2008049316. OCLC 179808111. 

Hans-Caspar Graf von Bothmer, Karl-Heinz Ohlig, Gerd-Rüdiger Puin (1999). "Über die Bedeutung der ältesten Koranfragmente aus Sanaa (Jemen) für die Orthographiegeschichte des Korans. In: Neue Wege der Koranforschung [On the meaning of the oldest Quran fragments from Sana'a (Yemen) on the orthographic history of the Quran. In: New Ways in Quran Research]" (PDF, 0.4 MB). magazin forschung (Saarland University) 1999 (1): 37–40. ISSN 0937-7301"


http://en.wikipedia.org/wiki/Christoph_Luxenberg
"Luxenberg came into the public eye in the years after 2000, following the publication of his first book (or at least the first one under this pseudonym), The Syro-Aramaic Reading of the Koran, which asserted that the language of the early compositions of the Qur'an was not exclusively Arabic, as assumed by the classical commentators, but rather is rooted in the Syro-Aramaic dialect of the 7th century Meccan Quraysh tribe, which is associated in the early histories with the founding of the religion of Islam. Luxenberg's premise is that the Aramaic language, which was prevalent throughout the Middle East during the early period of Islam, and was the language of culture and Christian liturgy, had a profound influence on the scriptural composition and meaning of the contents of the Koran."

"Luxenberg, Christoph (2007) -- The Syro-Aramaic Reading of the Koran - A Contribution to the Decoding of the Koran. Berlin: Verlag Hans Schiler. 2007 ISBN 3-89930-088-2."


http://en.wikipedia.org/wiki/Karl-Heinz_Ohlig
"Karl-Heinz Ohlig ( Born 1938 in Koblenz) is a German professor of Religious Studies and the History of Christianity at the University of Saarland, Germany.
He is the co-editor with Gerd Rudiger Puin of the book Die dunklen Anfänge. Neue Forschungen zur Entstehung und frühen Geschichte des Islam ["The Hidden Origins of Islam: New Research Into Its Early History" (Hans Schiller Verlag, 2005/Prometheus Books 2008)], which argues that Islam was not originally conceived as a distinct religion.

Ohlig and Puin's thesis propounds that according to the evidence of Arab coinage, and the inscription in the Dome of the Rock in the late 7th century, with the letters MHMT and the term Muhammad meaning "the revered" or "the praiseworthy" and the Dome's bearing Christian symbols such as crosses, it suggests that the term Muhammad was a Christian honorific title referring to Jesus, as in the hymn of the mass ("praise be to he that comes...")"

"Fundamental Christianity: In the tension of Christianity and Culture Kosel, 1986 
Religion in the History of Mankind: The Development of Religious Consciousness, 2002 
One Or Three: From The Father Of Jesus To The Trinity, Matthias-Grünewald-Verlag, 1999 ISBN 378672167X (German); Peter Lang Pub Inc, 2003 ISBN 3631503377 (English) 
The Hidden Origins of Islam: New Research Into Its Early History, Hans Schiller Verlag, 2005 ISBN 3899301285 (German); Prometheus Books, 2008 ISBN 1591026342 (English)
(ed), Der frühe Islam: eine historisch-kritische Rekonstruktion anhand zeitgenössischer Quellen, Hans Schiller Verlag, 2008 ISBN 3899300904 (German)"


Tunnetun kirjoittajan Ibn Warraqin kirja-arvostelu Luxenbergin löydöistä Guardianissa, keskittyy ns. neitsyt-teemaan.:
http://www.guardian.co.uk/books/2002/jan/12/books.guardianreview5
"This naturally leads to the most fascinating book ever written on the language of the Koran, and if proved to be correct in its main thesis, probably the most important book ever written on the Koran. Christoph Luxenberg's book, Die Syro-Aramaische Lesart des Koran, available only in German, came out just over a year ago, but has already had an enthusiastic reception, particularly among those scholars with a knowledge of several Semitic languages at Princeton, Yale, Berlin, Potsdam, Erlangen, Aix-en-Provence, and the Oriental Institute in Beirut.

Luxenberg tries to show that many obscurities of the Koran disappear if we read certain words as being Syriac and not Arabic. We cannot go into the technical details of his methodology but it allows Luxenberg, to the probable horror of all Muslim males dreaming of sexual bliss in the Muslim hereafter, to conjure away the wide-eyed houris promised to the faithful in suras XLIV.54; LII.20, LV.72, and LVI.22. Luxenberg 's new analysis, leaning on the Hymns of Ephrem the Syrian, yields "white raisins" of "crystal clarity" rather than doe-eyed, and ever willing virgins - the houris. Luxenberg claims that the context makes it clear that it is food and drink that is being offerred, and not unsullied maidens or houris.

In Syriac, the word hur is a feminine plural adjective meaning white, with the word "raisin" understood implicitly. Similarly, the immortal, pearl-like ephebes or youths of suras such as LXXVI.19 are really a misreading of a Syriac expression meaning chilled raisins (or drinks) that the just will have the pleasure of tasting in contrast to the boiling drinks promised the unfaithful and damned."

"The pen name "Ibn Warraq" (Arabic: ابن وراق‎, most literally "son of a papermaker") is used due to his concerns for his personal safety; Warraq stated, "I had fear to become the second Salman Rushdie."[10] It is a name that has been adopted by dissident authors throughout the history of Islam.[11] The name refers to 9th century skeptical scholar Muhammad al Warraq.[12] Warraq adopted the pseudonym in 1995 when he completed his first book, entitled "Why I Am Not a Muslim".[13] He is the author of seven books, including Why I Am Not a Muslim (1995), The Origins of the Koran (1998), The Quest for the Historical Muhammad (2000), What the Koran Really Says: Language, Text and Commentary (2002) and Defending the West: A Critique of Edward Said's Orientalism (2007). He addressed the United Nations "Victims of Jihad" conference organized by the International Humanist and Ethical Union, alongside such speakers as Bat Ye'or, Ayaan Hirsi Ali, and Simon Deng."


Eli pitäkööt viileät rusinansa ;)










1 kommentti:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset hyvästä ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta.