Venäläisen öljy- ja kaasujätti Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller löi eilen lisää löylyä lamaennusteiden kiukaalle julkistamalla yhtiönsä arvion, että öljyn hinta voisi nousta ensi vuonna jopa 250 dollariin tynnyriltä. Laskelma perustuu olemassa olevien öljyvarantojen pohjalta laskettuun tarjontaan ja kysyntään. Gazpromin oletus hinnan noususta perustuu sille, että öljyn kysyntä kasvaa samaa tahtia kuin tähänkin asti.
Brittiläisen öljy-yhtiö BP:n edustajat kiirehtivät tänään kritisoimaan ja kumoamaan Gazpromin arviot sillä perusteella, että lisäöljyvarantoja voidaan ottaa tuotantoon, ne vain vaativat kalliimpia investointeja. Vaikka Gazpromin arvio öljyn hinnasta olisikin reippaasti yläkanttiin, yhtiön laskelmia ei voida noin vain kumota. Tunnetut vielä hyödyntämättömät öljyvarat ovat paikoissa, joista niiden saaminen tuotantoon on teknisesti haastavaa, aikaaviepää ja kallista, esimerkiksi napa-alueiden merenpohjat ja sisämaiden vuoristot, tai öljy on muodossa, jota ei suoraan voida ottaa tuotantoon, kuten Kanadan öljyhiekka. Eli joka tapauksessa öljyn hinta tulee nousemaan rajusti, johtuen nyt hyödynnettävien öljyvarantojen ehtymisestä ja uusien öljyesiintymien tuotantokustannusten rajusta kasvusta, mutta ennen kaikkea kysynnän kasvusta. Millerin arvioissa on luultavasti tosin ilmaa. Hinnannousu voi jäädä ensi vuonna jonnekin 200$:n pintaan, ilman että se kuulostaisi utopistiselta.
Jokainen kuitenkin jo varmaan tajunnee, että joka tapauksessa öljyn hinnan nousu edes lähelle 200 dollaria tarkoittaa lamaa. Jotta öljykauppa edes teoriassa voisi jatkua yli 150 $:n hinnalla, edellyttää se niin voimakasta dollarin inflaatiota, että amerikkalaisten ostovoima romahtaisi, ja sitä myötä myös USA:n kotimainen kulutuskysyntä. Tämä tuhoaisi USA:n talouden, ja veisi joka tapauksessa maailmantalouden lamaan, kuten edellisessä blogikirjoituksessani kirjoitin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti