Johtuen siitä, että eilinen kirjoitukseni on saanut huomiota Uuden Suomen jutussa, on syytä kertoa kantani ydinvoimaan ja Suomen voimalapolitiikkaan sinänsä:
Olen ydinvoimakriittinen ja sitä mieltä, että ydinvoimasta on pitkässä juoksussa luovuttava. Japanin ydinonnettomuus EI ole silti muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että Suomi, suomalainen yhteiskunta ja suomalaisen teollisuuden sekä hyvinvointijärjestelmän ylläpito tarvitsevat ydinvoimaa vielä ainakin 30-vuotta.
Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksyn pitkin hampain kahden tai kolmen uuden reaktorin rakentamisen, puhtaasti korvaamaan vanhentuvia Olkiluodon ja Loviisan myllyjä, sekä käytöstä poistuvia vanhoja hiilivoimaloita. Olen tätä mieltä, vaikka tiedostan riskit, koska muuten voimme tosissaan sanoa hyvästit perusteollisuudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle.
Mielestäni ei kuitenkaan olisi pitänyt antanut kuudetta reaktorilupaa Fennovoimalle Pohjois-Suomeen, vaan Fortumille Loviisaan. Ja olen erittäin vahvasti myös sitä mieltä, että TVO:n ei missään nimessä olisi pitänyt tilata AREVA:n paskamyllyä. Olisin edelleenkin valmis myöntämään Fortumille luvan Loviisaan, mutta TVO saa minun puolestani jäädä nuolemaan näppejään toivomansa Olkiluoto-4:sen kanssa.
Jos, ja siis jos Olkiluoto-3 toimii, korvaten vanhat ASEA Atomicin svedumyllyt, Fennovoima saa voimalansa Simoon, ja Fortum uuden myllyn Loviisaan korvaamaan vanhat neukkuvoimalat, niin tarvittava uusi tuotantokapasiteetti on siinä. Siinä on myös oma rajani, jota enempää en siedä uusia ydinmyllyjä Suomen maaperällä.
Pidän AREVA:n Olkiluoto-3 projektia totaalisena fiaskona, paitsi taloudellisesti, myös turvallisuuden suhteen. Rakennettaessa on tehty niin paljon ja niin suuria virheitä, että niistä ei uskalleta edes kertoa julkisesti. Yksi kuulemani esimerkkitapaus on, että laitoksen alimman kerroksen hienomekaniikka olisi jo jouduttu uusimaan kesken rakentamisen, koska merivesi tunki sisään ja ruostutti Siemensin hienomekaniikan. Lisälaskua väitetään tulleen kymmeniä miljoonia, josta kuulemma ollaan hys hys. Samoin kuulemma osa turbiinilaitteistoista jouduttiin tai joudutaan uusimaan kertaalleen, koska ne oli tuotu paikan päälle, mutta ehtivät jo ruostua ennen asennustaan, koska projekti on niin pahasti myöhässä. Mene ja tiedä, mutta jostainhan viivästyneen projektin miljarditappiot koostuvat joka tapauksessa.
Olkiluoto-3 on uuden sukupolven koevoimala, jota Ranskan hallitus ei antanut rakentaa omalle maalleen, vaan keskeytti työt Pohjois-Ranskassa, ja maksoi 500 miljoonaa AREVA:lle siitä hyvästä, että Olkiluoto tehdään ensin. Viesti oli, että "Jos olkiluodon reaktori ei räjähdä käynnistettäessä, saatte käynnistää voimalan myös Ranskassa".
Myöskin sellainen mielenkiintoinen pikku-uutinen on Suomen mediassa jäänyt paitsioon, että alkuvuodesta presidentti Nicholas Sarkozy käski Arevan johtajan eroamaan, ja nimenomaan kuulemma Olkiluoto-fiaskon vuoksi.
Fukushiman voimala oli amerikkalainen, General Electricin 60-luvulla suunnitelema laitos, á la Harrisburg. Sen hajoaminen on esimerkki siitä, että vanhaan jenkkitekniikkaan ei ole luottamista. Japanilaisten omissa, uudemmissa voimaloissa tilanne on ollut aika hyvin hallinnassa, ja niissä on todella paljon paremmat turvajärjestelyt. Ne ovat kestäneet ja kestävät maanjäristyksiä ja muita uhkia paljon paremmin. Tämän takia olen sitä mieltä, että TVO:n olisi kannattanut tilata voimala Mitsubishilta eikä AREVA:lta. Jos jenkkivoimalat rytisevät, niin vielä vähemmän luottaisin ranskisten teknologiaan. Sainoisin kärjistäen, että ostaisin mieluummin Toyotan kuin Chevroletin, ja mieluummin Chevroletin kuin Renaultin.
Koska Fennovoimalle on jo myönnetty lupa voimalle, toivon tosissaan, että he älyävät tilata mieluummin Mitsubishin kuin AREVA:n voimalan. En ehkä kuitenkaan tilaisi uutta natriumhyötövoimalaa, vaan jo käytössä olevaa ja testattua tekniikkaa. Vaikken pidä ydinvoimasta, nukun paremmin Mitsubishin jo testattua ja luotettavaa tekniikkaa sekä japanilaista laatua edustava voimala naapurissa kuin AREVA:n fiaskopaskamyllyn vieressä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinvoima. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinvoima. Näytä kaikki tekstit
torstai 17. maaliskuuta 2011
Pahin edessä Japanissa: Fukushima on likainen pommi?!
Sain mielenkiintoista sähköpostia tutultani, joka on työskennellyt ydinalalla. Hänen arvionsa Fukushiman onnettomuudesta on paljon synkempi, kuin mitä viranomaistiedotteissa sanotaan.
Fukushiman nelosreaktorin ydinjätevarastossa on käytännössä ainakin 1000 tonnia eli miljoona kiloa plutoniumjätettä "tulessa". Mitä tämä merkitsee ja miksi?
Japanin viranomaiset ja ydinvoimayhtiöthän ovat olleet rankan arvostelun kohteena siitä, että informaatiota esim. 90-luvun ydinvoimalaongelmista ja vuoden 2007 maanjäristyksen seurauksista peiteltiin ja sievisteltiin. Näin on tuttuni mukaan nytkin.
Eilinen voimakas säteilypiikki, 400 mikrosievertiä, käytännössä altisti jo voimalan henkilökunnan säteilysairaudelle kun joutuivat työskentelemään siellä yli 2 tuntia pitempään. Säteily kävi jopa 1000 mSv:ssa, mikä virallisesti on raja, jolloin alueella ei voi enää oleskella eikä tehdä töitä.
Se että käytetyn polttoaineen välivarastossa, jossa jo vuosikymmenen ajan vesijäähdytty plutoniumpitoinen uraaniydinjäte "räjähti", on kuulemma erittäin vakavaasia. Tuollaisessa varastossa pitää olla vähintään 10m vettä uraanitankojen päällä.
STUK:in tiedottajan mukaanhan: " Ydinjätteen jäähdyttyä muutaman vuoden se on niin vaaratonta, että sen vieressä voi turvallisesti seisoa vaikka koko päivän. Mitään vaaraa ei ydinjätteestä jäähdyttyään enää ole". Mutta nyt siis tätä samaa, jo vuosikymmeniä jäähdytettyä ydinjätettä syttyi Japanissa palamaan 10 metrin syvyydessä vesijäähdytyksessä. Virallinen tieto sanoo, että jäähdytyksen pettämisen takia vedenpinta laski, jolloin sauvat paljastuivat ja syttyivät. Seurauksena on, että käytännössä Koillis-Japania ja Tokiota jo evakuoidaan vaivihkaa, ja ihmiset lähtevät kaiken varalta.
Tuttuni arvelee vallan toista selitystä palamisen syttymiselle, ja sanoo, ettei viranomaistietoon tässä asiassa kannata luottaa. Tämä liittyy kuulemma U-235 uraanin ja plutoniumim kriittisen massan sekä kriittisen säteilyn eli neutronivuon suhteeseen.
Tuoretta uraanipolttoainetta voi vielä käsitellä nappeina vaikka paljain käsin, samoin kuin ladattuja, 5 metrisiä polttoainetankoja, ennen niiden lataamista reaktoriin. Niitä voidaan kuljettaa, ja kuljetetaankin tavallisesti kuulemma rekoilla, puulaatikoissa.
Tähän liittyy kuitenkin rajoitus: kuljetuslaatikoita ei saa panna liikaa samaan kasaan, vaan korkeintaan kolme laatikkoa päällekkäin. Muuten U-235 voi alkaa aktivoitumaan, mikä voi tapahtua hetkessä. Seuraus olisi kuolettava säteilyvuo kaikkialle ympäristöön, jopa kilometrin säteelle. Vastaava kuulemma tapahtui Fukushiman käytetyn plutoniumin ja uraanin välivarastossa: Kun siihen kohdistui jo räjähtäneistä reaktorirakennuksista vuotanut, normaaliin taustasäteilytasoon noin kymmentuhatkertainen säteilyvuo. Uutisissahan on jo arveltu julkisesti sitä, minkä tuttuni tiesi jo kaksi päivää sitten, että voimalan reaktoreista ainakin yksi on vuotanut.
On kuulemma ydinalan yksi synkkä salaisuus, että vaikka varastoaltaissa olevat ydinjätteet eivät normaalisti voikaan olla kriittisessä massassa, niin jo hetkeksikin liian korkeaksi noussut ulkoinen neutronivuon eli säteilyn kasvu itsessään voi muuttaa tilanteen. Vaikkei massa ole kriittinen, säteilyn määrä voi olla. Tämä kuulemma nosti varaston jätteen fissiota, johtuen mm. Pu-239:stä.
Tällöin uraanitonnistot alkoivat ruokkia toistensa reaktiota sekundäärisäteilyillään, mikä nosti hetkessä varaston lämpötilaa. Suojavesikerros kiehahti paljastaen uraanitangot hetkissä, jolloin vioittunut jäähdytysjärjestelmä petti lopullisesti.
Tapahtuneen reaktion tehon on täytynyt olla hirveä. Jos ulkoinen säteily eli neutronivuo on tarpeeksi voimakasta, on teoriassa on kuulemma mahdollista myös se, että voisi tapahtua fissioräjähdys. Joka tapauksessa reaktio oli niin voimakas, että seudulla mitattiin jopa kaukana reaktoreista ulkona 400mSv säteilynousu.
Tuttuni väittää siis, että jätealtaassa tapahtui reaktorien kasvaneen säteilyvuon ruokkimana spontaani, voimakas fissioreaktio, ja että tämä on fakta jota maailmalle ei haluta kertoa.
Myös varsinaisen räjähdyksen vaara on teoreettisesti olemassa. Jopa vain 55 kilon uraanijätemassa sisältää tarpeeksi U-235:tä ja plutoniumia, että se riittää aikaansaamaan ydinräjähdyksen, jos siihen kohdistuu riittävän voimakas ympäristön neutronisäteilytiheys, saatika varastossa, jossa on tuhansia tonneja plutoniumpitoista jätettä, varsinkin kun vieressä on voimala, jossa kolmessa reaktorisa brakailee ja tulee voimakkaita säteilypiikkejä.
Fukushiman nelosreaktorin ydinjätevarastossa on käytännössä ainakin 1000 tonnia eli miljoona kiloa plutoniumjätettä "tulessa". Mitä tämä merkitsee ja miksi?
Japanin viranomaiset ja ydinvoimayhtiöthän ovat olleet rankan arvostelun kohteena siitä, että informaatiota esim. 90-luvun ydinvoimalaongelmista ja vuoden 2007 maanjäristyksen seurauksista peiteltiin ja sievisteltiin. Näin on tuttuni mukaan nytkin.
Eilinen voimakas säteilypiikki, 400 mikrosievertiä, käytännössä altisti jo voimalan henkilökunnan säteilysairaudelle kun joutuivat työskentelemään siellä yli 2 tuntia pitempään. Säteily kävi jopa 1000 mSv:ssa, mikä virallisesti on raja, jolloin alueella ei voi enää oleskella eikä tehdä töitä.
Se että käytetyn polttoaineen välivarastossa, jossa jo vuosikymmenen ajan vesijäähdytty plutoniumpitoinen uraaniydinjäte "räjähti", on kuulemma erittäin vakavaasia. Tuollaisessa varastossa pitää olla vähintään 10m vettä uraanitankojen päällä.
STUK:in tiedottajan mukaanhan: " Ydinjätteen jäähdyttyä muutaman vuoden se on niin vaaratonta, että sen vieressä voi turvallisesti seisoa vaikka koko päivän. Mitään vaaraa ei ydinjätteestä jäähdyttyään enää ole". Mutta nyt siis tätä samaa, jo vuosikymmeniä jäähdytettyä ydinjätettä syttyi Japanissa palamaan 10 metrin syvyydessä vesijäähdytyksessä. Virallinen tieto sanoo, että jäähdytyksen pettämisen takia vedenpinta laski, jolloin sauvat paljastuivat ja syttyivät. Seurauksena on, että käytännössä Koillis-Japania ja Tokiota jo evakuoidaan vaivihkaa, ja ihmiset lähtevät kaiken varalta.
Tuttuni arvelee vallan toista selitystä palamisen syttymiselle, ja sanoo, ettei viranomaistietoon tässä asiassa kannata luottaa. Tämä liittyy kuulemma U-235 uraanin ja plutoniumim kriittisen massan sekä kriittisen säteilyn eli neutronivuon suhteeseen.
Tuoretta uraanipolttoainetta voi vielä käsitellä nappeina vaikka paljain käsin, samoin kuin ladattuja, 5 metrisiä polttoainetankoja, ennen niiden lataamista reaktoriin. Niitä voidaan kuljettaa, ja kuljetetaankin tavallisesti kuulemma rekoilla, puulaatikoissa.
Tähän liittyy kuitenkin rajoitus: kuljetuslaatikoita ei saa panna liikaa samaan kasaan, vaan korkeintaan kolme laatikkoa päällekkäin. Muuten U-235 voi alkaa aktivoitumaan, mikä voi tapahtua hetkessä. Seuraus olisi kuolettava säteilyvuo kaikkialle ympäristöön, jopa kilometrin säteelle. Vastaava kuulemma tapahtui Fukushiman käytetyn plutoniumin ja uraanin välivarastossa: Kun siihen kohdistui jo räjähtäneistä reaktorirakennuksista vuotanut, normaaliin taustasäteilytasoon noin kymmentuhatkertainen säteilyvuo. Uutisissahan on jo arveltu julkisesti sitä, minkä tuttuni tiesi jo kaksi päivää sitten, että voimalan reaktoreista ainakin yksi on vuotanut.
On kuulemma ydinalan yksi synkkä salaisuus, että vaikka varastoaltaissa olevat ydinjätteet eivät normaalisti voikaan olla kriittisessä massassa, niin jo hetkeksikin liian korkeaksi noussut ulkoinen neutronivuon eli säteilyn kasvu itsessään voi muuttaa tilanteen. Vaikkei massa ole kriittinen, säteilyn määrä voi olla. Tämä kuulemma nosti varaston jätteen fissiota, johtuen mm. Pu-239:stä.
Tällöin uraanitonnistot alkoivat ruokkia toistensa reaktiota sekundäärisäteilyillään, mikä nosti hetkessä varaston lämpötilaa. Suojavesikerros kiehahti paljastaen uraanitangot hetkissä, jolloin vioittunut jäähdytysjärjestelmä petti lopullisesti.
Tapahtuneen reaktion tehon on täytynyt olla hirveä. Jos ulkoinen säteily eli neutronivuo on tarpeeksi voimakasta, on teoriassa on kuulemma mahdollista myös se, että voisi tapahtua fissioräjähdys. Joka tapauksessa reaktio oli niin voimakas, että seudulla mitattiin jopa kaukana reaktoreista ulkona 400mSv säteilynousu.
Tuttuni väittää siis, että jätealtaassa tapahtui reaktorien kasvaneen säteilyvuon ruokkimana spontaani, voimakas fissioreaktio, ja että tämä on fakta jota maailmalle ei haluta kertoa.
Myös varsinaisen räjähdyksen vaara on teoreettisesti olemassa. Jopa vain 55 kilon uraanijätemassa sisältää tarpeeksi U-235:tä ja plutoniumia, että se riittää aikaansaamaan ydinräjähdyksen, jos siihen kohdistuu riittävän voimakas ympäristön neutronisäteilytiheys, saatika varastossa, jossa on tuhansia tonneja plutoniumpitoista jätettä, varsinkin kun vieressä on voimala, jossa kolmessa reaktorisa brakailee ja tulee voimakkaita säteilypiikkejä.
maanantai 4. lokakuuta 2010
Vihreät - Nykyajan SMP
Otsikko voi tuntua monista oudolta, mutta antakaas kun selitän:
Nimittäin Vihreille on käynyt ja käymässä kuten SMP:lle 80-luvulla. Mitä työttömyys SMP:lle ja sen työvoimaministeri Urpo Leppäselle, sitä ydinvoima Vihreille.
Urpo Leppänen ja SMP lupasivat poistaa Suomesta työttömyyyden kuudessa kuukaudessa. Näin ei käynyt. SMP teki kyllä varsin tehokkaita ehdotuksia työttömyyden vähentämiseksi, mutta muut hallituspuolueet torppasivat ne. Siitä huolimatta SMP sinnitteli hallituksessa, mikä johti SMP:n kannatuksen romahdukseen.
Kun SMP:ssä viimein tajuttiin, että heitä vedätetään ja heidän hallitusohjelmaan ajamiaan asioita ei tulla Kokoomuksen ja SDP:n toimesta päästämään läpi, SMP viimein otti ja lähti, pelastaakseen edes osan uskottavuudesta, mutta se oli jo myöhäistä. Puolue romahti.
Vihreät eivät ole lähteneet hallituksesta, vaikka turpaan tuli ehdottomasti tärkeimmässä asiassa, eli ydinvoimakysymyksessä. Tämä tulee rajulla tavalla kostautumaan ensi vaaleissa. Tämän lisäksi tuli vielä ns. "vihreä" verouudistus, joka syö kannatusta vielä lisää.
Vihreät olisivat voineet lunastaa ensi vaaleissa itselleen vaalivoiton lähtemällä hallituksesta ydinvoiman takia, mutta sitä he eivät tehneet, koska olivat luvanneet etteivät lähde.
Vihreät eivät uskalla lähteä hallituksesta, koska heillä on kova hallituskiima. He ottivat opiksi Lipposen hallituksesta lähdöstä. Oppositiossa ei ollut kivaa. Siksi Vihreät mieluummin huoraavat periaatteistaan ja haluavat olla mukana myös ensi hallituksessa päättämässä rakentaa vielä lisää ydinvoimaa!
Vihreät on Kokoomukselle vaaraton ja mieluinen pikku lammas hallituskumppaniksi. Se määkii ärsyttävästi, mutta ei pistä tosissaan vastaan, vaan antaa helposti perään. Ja hallituskiimassaan Vihreät haluavat tilanteen jatkuvan.
Vihreiden hallitustietä varjostaa tosin yksi uhka: Perussuomalaiset. Perussuomalaisten nousu nimittäin uhkaa Vihreiden asemaa hallitusneuvotteluissa. SMP:nkin tilalle löytyi 80-luvulla kyllä heti hallituskumppani punamultahallitukseen, ja yhtä helposti on Vihreätkin korvattavissa.
Siksi rintamalinjat on tehty selväksi: Persut ovat Vihreiden antiteesi; tulitus suunnataan persuksille ja RKP antaa vihreille tautatukea, koska jos kävisi niin huonosti, että Persujen kannatus nousisi Vihreiden ja RKP:n yhteiskannatuksen yli, niin se saattaisi merkitä näille molemmille puolueille todennäköisesti lähtöä hallituksesta.
RKP:lle hallituksesta ulos jäänti olisi järkytys. Ja voi sitä porua! Mikään ei ole rasittavampaa kuin aikuinen mammanpoika, jolta ei ole koskaan ennemmin kielletty mitään, itkemässä ulisten kaupan karkkihyllyn ääressä kun äiti sanookin ensimmäisen kerran EI.
Sekä RKP:n että Vihreiden korvaaminen hallituksessa passaisi Soinille muuten hyvin, vaikka tokikin oikeistohallituksen sijaan Perussuomalaiset lähtisi, aatteellisista syistä johtuen, mieluummin täydentämään punamulta- tai sinipunahallitusta.
Nimittäin Vihreille on käynyt ja käymässä kuten SMP:lle 80-luvulla. Mitä työttömyys SMP:lle ja sen työvoimaministeri Urpo Leppäselle, sitä ydinvoima Vihreille.
Urpo Leppänen ja SMP lupasivat poistaa Suomesta työttömyyyden kuudessa kuukaudessa. Näin ei käynyt. SMP teki kyllä varsin tehokkaita ehdotuksia työttömyyden vähentämiseksi, mutta muut hallituspuolueet torppasivat ne. Siitä huolimatta SMP sinnitteli hallituksessa, mikä johti SMP:n kannatuksen romahdukseen.
Kun SMP:ssä viimein tajuttiin, että heitä vedätetään ja heidän hallitusohjelmaan ajamiaan asioita ei tulla Kokoomuksen ja SDP:n toimesta päästämään läpi, SMP viimein otti ja lähti, pelastaakseen edes osan uskottavuudesta, mutta se oli jo myöhäistä. Puolue romahti.
Vihreät eivät ole lähteneet hallituksesta, vaikka turpaan tuli ehdottomasti tärkeimmässä asiassa, eli ydinvoimakysymyksessä. Tämä tulee rajulla tavalla kostautumaan ensi vaaleissa. Tämän lisäksi tuli vielä ns. "vihreä" verouudistus, joka syö kannatusta vielä lisää.
Vihreät olisivat voineet lunastaa ensi vaaleissa itselleen vaalivoiton lähtemällä hallituksesta ydinvoiman takia, mutta sitä he eivät tehneet, koska olivat luvanneet etteivät lähde.
Vihreät eivät uskalla lähteä hallituksesta, koska heillä on kova hallituskiima. He ottivat opiksi Lipposen hallituksesta lähdöstä. Oppositiossa ei ollut kivaa. Siksi Vihreät mieluummin huoraavat periaatteistaan ja haluavat olla mukana myös ensi hallituksessa päättämässä rakentaa vielä lisää ydinvoimaa!
Vihreät on Kokoomukselle vaaraton ja mieluinen pikku lammas hallituskumppaniksi. Se määkii ärsyttävästi, mutta ei pistä tosissaan vastaan, vaan antaa helposti perään. Ja hallituskiimassaan Vihreät haluavat tilanteen jatkuvan.
Vihreiden hallitustietä varjostaa tosin yksi uhka: Perussuomalaiset. Perussuomalaisten nousu nimittäin uhkaa Vihreiden asemaa hallitusneuvotteluissa. SMP:nkin tilalle löytyi 80-luvulla kyllä heti hallituskumppani punamultahallitukseen, ja yhtä helposti on Vihreätkin korvattavissa.
Siksi rintamalinjat on tehty selväksi: Persut ovat Vihreiden antiteesi; tulitus suunnataan persuksille ja RKP antaa vihreille tautatukea, koska jos kävisi niin huonosti, että Persujen kannatus nousisi Vihreiden ja RKP:n yhteiskannatuksen yli, niin se saattaisi merkitä näille molemmille puolueille todennäköisesti lähtöä hallituksesta.
RKP:lle hallituksesta ulos jäänti olisi järkytys. Ja voi sitä porua! Mikään ei ole rasittavampaa kuin aikuinen mammanpoika, jolta ei ole koskaan ennemmin kielletty mitään, itkemässä ulisten kaupan karkkihyllyn ääressä kun äiti sanookin ensimmäisen kerran EI.
Sekä RKP:n että Vihreiden korvaaminen hallituksessa passaisi Soinille muuten hyvin, vaikka tokikin oikeistohallituksen sijaan Perussuomalaiset lähtisi, aatteellisista syistä johtuen, mieluummin täydentämään punamulta- tai sinipunahallitusta.
maanantai 16. elokuuta 2010
Putkosen loikka, ydinvoimaongelma ja Ruusujen uni
Entinen AY-jyrä Matti Putkonen loikkasi menneellä viikolla SDP:stä Persuihin, mikä on herättänyt lievää kohua erinäisissä keskusteluissa.
Yksi tekijä Putkosen loikan taustalla on huoli suomalaisen teollisuuden työpaikkojen joukkopaon jatkumisesta.
Oltiin sitten Putkolsen loikasta ja ydinvoimasta muuten mitä mieltä tahansa, on Putkonen mielestäni oikeassa ”viherhumppa”-argumentissaan sikäli, että halpa energia on viimeinen ja ainoa tekijä, jolla teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta voidaan hidastaa.
Korkeiden raaka-aine ja tuotantokustannusten, korkeiden kuljetuskustannusten, pitkien matkojen sekä suhteellisen syrjäisen sijainnin maassa suhteellisen edullinen sähkö on ollut se tekijä, mikä on pitänyt vielä jäljellä olevan metsäsektorin ja metalliteollisuuden työpaikat Suomessa. ”Viherhumppa” siis tuhoaa teollisuutemme ja sitä myötä työväenluokan sekä hyvinvointijärjestelmän olemassaolon jatkumisen edellytyksiä Suomessa.
Vaikka SDP:n johto onkin vähän havahtunut puolivalveille Ruusujen unesta työväenliikkeen hiljaisen alasajon myötä, olisi silti syytä kyseenalaistaa, minkä soundin tahdissa mennään.
Tosiasia on, että seuraavan 25 vuoden aikana kaikki vanhat 4 ydin reaktoria sekä nykyiset hiilivoimalat poistuvat käytöstä, mikä tarkoittaisi sähköpulaa ja sähkönhinnan roimaa nousua. Olkiluoto 3:n, Fennovoiman ja tulevan Olkiluoto 4:n rakentamisella ainoastaa pidetään sähköntuotanton suunilleen nykytasolla, ei rakenneta vielä lisää tuotantokapasiteettia kotimaan käyttöön, koska 40% Fennovoiman sähköstä menee vientiin.
Katalinta tässä on kuitenkin se, että yhteispohjoismaisten ja yhteiseurooppalaisten sähkömarkkinoiden myötä mikään lisäkapasiteetti ei takaa sinällään suomalaiselle teollisuudelle halpaa sähköä, sillä hinnan sanelee Euroopan kysyntä.
Putkonen sekä energiantuotannon lisäyksen kannattajat kuitenkin edes yrittävät osaltaan turvata teollisuuden sähkönsaannin, ja siten työpaikkojen säilymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämisen, eli yritys hyvä kymmenen silti.
Yksi tekijä Putkosen loikan taustalla on huoli suomalaisen teollisuuden työpaikkojen joukkopaon jatkumisesta.
Oltiin sitten Putkolsen loikasta ja ydinvoimasta muuten mitä mieltä tahansa, on Putkonen mielestäni oikeassa ”viherhumppa”-argumentissaan sikäli, että halpa energia on viimeinen ja ainoa tekijä, jolla teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta voidaan hidastaa.
Korkeiden raaka-aine ja tuotantokustannusten, korkeiden kuljetuskustannusten, pitkien matkojen sekä suhteellisen syrjäisen sijainnin maassa suhteellisen edullinen sähkö on ollut se tekijä, mikä on pitänyt vielä jäljellä olevan metsäsektorin ja metalliteollisuuden työpaikat Suomessa. ”Viherhumppa” siis tuhoaa teollisuutemme ja sitä myötä työväenluokan sekä hyvinvointijärjestelmän olemassaolon jatkumisen edellytyksiä Suomessa.
Vaikka SDP:n johto onkin vähän havahtunut puolivalveille Ruusujen unesta työväenliikkeen hiljaisen alasajon myötä, olisi silti syytä kyseenalaistaa, minkä soundin tahdissa mennään.
Tosiasia on, että seuraavan 25 vuoden aikana kaikki vanhat 4 ydin reaktoria sekä nykyiset hiilivoimalat poistuvat käytöstä, mikä tarkoittaisi sähköpulaa ja sähkönhinnan roimaa nousua. Olkiluoto 3:n, Fennovoiman ja tulevan Olkiluoto 4:n rakentamisella ainoastaa pidetään sähköntuotanton suunilleen nykytasolla, ei rakenneta vielä lisää tuotantokapasiteettia kotimaan käyttöön, koska 40% Fennovoiman sähköstä menee vientiin.
Katalinta tässä on kuitenkin se, että yhteispohjoismaisten ja yhteiseurooppalaisten sähkömarkkinoiden myötä mikään lisäkapasiteetti ei takaa sinällään suomalaiselle teollisuudelle halpaa sähköä, sillä hinnan sanelee Euroopan kysyntä.
Putkonen sekä energiantuotannon lisäyksen kannattajat kuitenkin edes yrittävät osaltaan turvata teollisuuden sähkönsaannin, ja siten työpaikkojen säilymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämisen, eli yritys hyvä kymmenen silti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)