Skandaali, osa IV: Kunnalliset liikelaitokset pakko yhtiöittää (ja myöhemmin myydä)

Kirjoitin taannoin vesilainsäädönnön muutoshankkeesta, sekä Oulun veden ja Jaakko Pöyry yhtiön vedenottohankkeesta Viinivaarassa (Katso linkit: Skandaali, osat I,. II ja III.)

Asiassa on tullut tietooni lisäksi seuraavaa: Euroopan unioni aikoo pakottaa kunnat yhtiöittämään kunnalliset liikelaitoksensa, myös vesipalvelut:

"HELSINGIN SANOMAT 23.4.2010 - Kaupunki

Helsinki joutunee yhtiöittämään energiayhtiön, sataman ja Palmian


Kunnille yhtiöittämispakko

Kuntalakia aiotaan muuttaa niin, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki toiminta, joka kilpailee suoraan yksityisillä markkinoilla.

Suomen kunnilla on edessään valtava yhtiöittämissavotta. Toukokuun lopussa valmistuva lakiesitys määrää, missä muodossa kunta voi harjoittaa markkinaehtoista toimintaa.

"Asian juju on se, että tässä tullaan säätämään kunnille yhtiöittämisvelvollisuus", lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.

"Kuntalaissa säädetään vastaisuudessa, milloin kunnan pitää yhtiöittää toimintansa. Yhtiöittämistä vaaditaan silloin, kun kunta toimii kilpailullisilla markkinoilla."

Tarkoituksena on, että eduskunta käsittelee lakiesitystä syksyllä, ja laki tulisi voimaan ensi vuoden aikana.

Uusi laki ei koskisi pelkästään paljon puhuttuja liikelaitoksia, vaan kaikkea muutakin toimintaa, jossa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.

'Sellaisessa toiminnassa kunnat joutuvat muodostamaan joko yhtiön, yhteisön tai säätiön', Valli-Lintu kertoo.

HS kertoi keskiviikkona, että EU:n komission kannan mukaan kilpailullisilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Komissio otti erityisesti kantaa Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitokseen.

Auli Valli-Lintu sanoo, että uutta yhtiöittämisvelvollisuutta on valmisteltu juuri siksi, että komission päätöstä on ennakoitu. [...]

Kuntalakiin kaavailtu yhtiöittämisvelvollisuus ei koskisi kuitenkaan palveluja, joissa kunnilla on järjestämisvelvollisuus. Tällainen palvelu on esimerkiksi päivähoito.

Lakiesitystä valmisteleva työryhmä pohtii vielä, onko joitain vesihuollon tapaisia monopoleja, jotka voitaisiin jättää yhtiöittämispakon ulkopuolelle"

Ja:

"HS 22.4.2010 - Talous

EU-komissio vaatii kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä

Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnallisetkin liikelaitokset tulisi yhtiöittää, katsoo EU:n komissio. [...] Komission mukaan samat edut koskevat myös muita kunnallisia liikelaitoksia, mitä voidaan pitää EU:n sisämarkkinoilla kilpailua vääristävänä julkisena tukena. [...]

"Kilpailluilla markkinoilla toimiville kunnallisille liikelaitoksille ei enää pitäisi myöntää rajoittamatonta takausta ja veroetuuksia, vaan niillä olisi oltava yhtäläiset toimintaolosuhteet yksityisten toimijoiden kanssa", komissio lausuu ja ehdottaa lääkkeeksi yhtiöittämistä.

Komission alustavan kannan mukaan liikelaitokset voisivat säilyttää etunsa vain niiden yksiköiden osalta, jotka ovat mukana kunnan sisäisissä toimissa eivätkä harjoita taloudellista toimintaa."

Yhtiöittäminen on vain välivaihe, sillä tulevaisuudessa WTO pakottaa valtiot ja kunnat pakkoliberalisoimaan eli pakkoyksityistämään kaikki julkispalvelut lukuun ottamatta järjestyksenpitoa.

Seuraus Oulun kohdalla on luultavasti se, että Oulun vesi tulee siirtymään ennemmin tai myöhemmin yksityisomistukseen, ensin kotimaiselle (J. Pöyry Oy?), myöhemmin ulkomaiselle suuryhtiöille. Tällöin veden hintaan tulee pörssiyhtiön oma kate (liikelaitoksen ei tarvitse tuottaa voittoa) ja sitä nostaa lisäksi roimasti se, että hinnan sanelee EU:n laajuinen ja jopa globaali kysyntä, ei vain paikallinen tarve. Veden hinta vastaavissa tapauksissa maailmalla on näiden toimien seurauksena noussut useita satoja prosentteja.

Kuten aikaisemmin kirjoitin (Ks. linkit sivun alusta), asiaan liittyy valmisteilla oleva vesilain muutos sekä uudet säädökset. Vesivarannot siirretään ylikansallisiin käsiin.

Tässä esimerkki Kanadasta, Riikka Söyring kirjoitti minulle sähköpostiviestissään:

"Kanadalainen asianajaja ja vesiaktivisti John F. Carten kirjoitti minulle taannoin 'The groundwater under the land, in British Columbia, was stolen by the legislature in 1996. The people were too stupid to see what was going on. The government, in Canada that means the Queen, took legal title to the groundwater but never paid any of the owners any compensation. Surface water was appropriated by the Queen / Government in 1895 by what was then called the Water Resources Act. The title of the law was later changed to the Water Act.' Vesien ryöstöä lakimuutosten avulla tapahtuu siis muuallakin kuin kehitysmaissa."

Kuten aiemmin sanoi, tilanne on hyvin vakava, ja panokset asiassa kovat. Toimia tarvitaan välittömäsi.

Skandaali, osa II: Lisää infoa valtion hankkeesta myydä vesivarannot suuryrityksille ja Viinivaaran vedenottohankkeen taustoista

Kirjoitin menevän kuun 8. päivä Viinivaaran vesihankeesta ja sen taustalla muhivasta poliittisesta mätävuoresta. Asiaan liittyen suosittelen seuraamaan myös US blogisti Riikka Söyringin blogia. Alkuviikosta hän kirjoitti mm. seuraavaa, siteeraten blogisti "Uurija":a, lihavoinnit minun:

"Vesilaki”uudistukset” tänään 16.2 2010 Eduskunnan käsittelyssä

Eduskunta käsittelee tänään 16.2 2010 vesilain uudistuksia
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+277/2009
”Koska kertaus on opintojen äiti, sallittaneen lyhyt oppimäärä niille, jotka sattumalta klikkaavat sivulle sisään ja haluavat nopeasti tietää, mistä tässä kaikessa on kyse. [...]

1. On meneillään globaali prosessi, jossa valtioiden kansallisomaisuus (sähkö, kaivosteollisuus) ja luonnonvarat, kuten tässä Suomen pohjavesi, myydään kansalaisten mielipidettä kysymättä yksityisille ylikansallisille yrityksille pilkkahinnasta.

2. Seuraus: Veden, (energian, sähkön ravinnon, jne.) hinta nousee yksityisomistuksessa pilviin. Tämä on nähty Virossa, jossa vesi yksityistettiin sekä maailmalla kolmansissa maissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/2708/

3. Tekniikkana on ensin pakottaa valtio velkaantumaan ja asettaa velan myöntämisen ehdoiksi kansallisomaisuuden yksityistäminen. Suomi (Kreikka, Espanja, Islanti, …) ovat jo vedetyt syvälle valtion ylivelkaannuttamisprosessiin ja tätä kautta kansallisomaisuuden kaappaamiseen.

4. Koska valtiovalta tietää, että kansalaiset eivät omien etujensa vastaista pohjavesien jne, myyntiä ikinä hyväksyisi, asiaa on valmisteltu salaa.

5. Suomessa ja muualla paljastunut poliitikkojen ja puolueiden silmiinpistävän laaja korruptio, runsas voitelu rahalla, tulee ymmärrettäväksi, kun rahaa pursuavat ylikansalliset markkinatoimijat ovat halunneet varmistua siitä, etteivät hallitus ja kansanedustuslaitos asetu poikkiteloin yksityistämistä vastaan.

6. Suomea, kuten kaikkia länsimaisia valtioita, hallitsee poliittinen korkean tason yksimielisyys siitä, että…

7. …valtion kestämätön velkaannuttaminen Maailmanpankille ja yksityisille kansainvälisille suurpankeille on ihan OK-toimintaa. Tätä ei vaalipuheissa tietenkään sanota suoraan, vaan asia puetaan talouskasvua ja vapaita markkinoita ihannoivaan korukieleen."

Yllä mainittuun kohtaan 3. viitaten on mielenkiintoista, että pääministeri Vanhanen varoitti pari päivää sitten, että Suomea voi uhata samanlainen katastrofi kuin Kreikkaa:

"Pääministeri Matti Vanhanen varoitti MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa, että Suomi voi helposti joutua vastaavaan kriisiin kuin missä Kreikka parhaillaan on."

Tämä on hyvin ajankohtainen varoitus, sillä Suomi keplotteli itsensä EMU-ehdot täyttäväksi ja pääsi rahaliitttoon samalla tavoin kuin Kreikka:

"Kriisiin ajautunut Kreikka ei ole ainoa euromaa, joka on keplotellut velkalukujaan kauniimmiksi. Euroon pyrkiessään myös Suomi turvautui kepulikonsteihin, joihin Eurostat kiinnitti huomiota jo 2000-luvun alussa. Suomen keinot olivat laillisia, mutta enää ne tuskin menisivät täydestä. Nyt niillä voisi päätyä silmätikuksi.

.. 1990-luvun lopulla Suomikin turvautui keplottelua muistuttaviin konsteihin päästäkseen rahaliittoon. Markkojen vaihtaminen euroiksi ei välttämättä olisi onnistunut ilman velkatilastojen räätälöintiä ja nokkelien pankkiirien apua. Pelkän aidon velanmaksun avulla valtion velka ei olisi pienentynyt riittävän pieneksi riittävän nopeasti."

Että näin on näppyläiset meilläkin.



Uudessa vesilaissa (HE277/2009vp) on kohta, jossa on tulossa varsin "mielenkiintoinen" rajoitus: Maanomistaja ei saa ottaa enää vettä omilta mailtaan vapaasti omaan käyttöönsä, paitsi tietyn kiinteistökohtaisen määrän, eikä myydä vettä eteenpäin:


”Oikeus ottaa pintavettä kytkeytyisi kiinteistön omistukseen tai hallintaan ja tarpeeseen ottaa vettä kiinteistökohtaista käyttöä varten. Vesilain käsitteistön selventämiseksi talousveden ottamisen sijasta pykälässä viitattaisiin 2 §:n tavoin tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten otettavaan veteen. Näin säännöksen perusteella ei esimerkiksi voida ottaa vettä toimitettavaksi muualla käytettäväksi. Ottamisoikeuden kytkeytyminen kiinteistökohtaiseen tarpeeseen rajaisi laajamittaisemmat ottamishankkeet säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle ja ohjaisi ne varsinaisen vesioikeudellisen lupamenettelyn piiriin ”

Eli pintavedenkin kaupallinen käyttö varataan vain suurten vesiyhtiöiden yksinoikeudeksi?


Lisäinfo: Sain Riikka Söyringin välittämänä tietoa Esa Greijuksen analyysistä uuden vesilakiehdotuksen sisällöstä, katsotaanpa:

"Vesitaloushankkeen toteuttaminen edellyttää useissa tapauksissa sellaisten alueiden käyttöä, joita hankkeen toteuttaja ei omista. Jos hakija ei vapaaehtoisin sopimuksin ole saanut tarpeellisia käyttöoikeuksia mainittuihin alueisiin, voi lupaviranomainen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä perustaa hakijalle tarvittavat oikeudet."

Eli viranomaispäätöksellä yhtiöillä on oikeus käyttää maanomistajan alueita vedenpumppaukseen, ja rakentaa pumppaamo ja/tai putkirakenteet maanomistajan maille, jos yhtiöllä on jo oikeus kyseisen alueen pohjaveteen laajemmalti.

"Pakkotoimioikeuden perustamisen edellytyksenä on vesioikeudellisen rakentamisluvan lisäksi, että tarvittava alue suurimmalta osaltaan kuuluu hakijalle joko omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella (2 luvun 7 §:n 1 momentti). Jos hanke on yleisen tarpeen edellyttämä, on pakkotoimioikeus 2 luvun 8 §:n nojalla perustettavissa siinäkin tapauksessa, että 2 luvun 7 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset puuttuvat."

Eli toisin sanoen iso raha ja viranomaismielivalta jyräävät.

"4 §. Pohjaveden ottaminen toisen alueelta. Pykälässä säädettäisiin muuhun kuin alueen omistukseen ja aluehallintoviraston antamaan lupaan perustuvasta oikeudesta ottaa pohjavettä ja sijoittaa ottamisen edellyttämät laitteet ja rakennelmat toisen alueelle. Säännös perustuisi nykyisen vesilain 9 luvun 4 §:ään. Säännöstä ei sovellettaisi aluehallintoviraston lupaa edellyttävään veden ottamiseen. Oikeutta ei voitaisi myöntää, jos ottaminen edellyttäisi lupaa 3 luvun 2 tai 3 §:n perusteella."

Eli jos ei yhdeltä viranomaiselta ja yhden pykälän perusteilla lupa heltiä, voi hakea luvat eri pykälän perusteella toiselta viranomaiselta:

"Pohjaveden ottaminen toisen alueelta olisi mahdollista joko alueen omistajan tai haltijan suostumuksen tai aluehallintoviraston myöntämän oikeuden perusteella. Jos oikeus myönnetään, tulee päätökseen liittää 6 §:n mukaisesti tarpeelliset määräykset."

Ja siis oikeus viedä vedet voidaan antaa puhtaasti taloudellisin perustein, jos yhtiöt niin vaativat:

"Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oikeuden myöntämisen edellytyksistä. Oikeus ottaa pohjavettä voidaan myöntää tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä, yhdyskunnan vesihuoltoa tai muuta yleistä tarvetta tai sellaista teollista tai taloudellista toimintaa varten, jolle pohjaveden saaminen on erityisen tärkeää."

Pyydän kaikkia kynnelle kykeneviä allekirjoittamaan addressin vesivarantojen yksityistämistä vastaan:


http://www.adressit.com/oikeuspohjaveteen

Yleisesti vesiasiaa voi seurata myös Marko Sihvosen sivuilta.

-----------
Edit 23.2. Korjattu lähdetieto

Edit 25.2. Lisätty uuden vesilakiehdotuksen analyysiä