torstai 20. lokakuuta 2011

The Guardian: Vakausrahasto 2000 miljardiseksi - Seuraukset Suomelle?

Saksa ja Ranska ovat The Guardian-lehden tietojen mukaan sopineet vakausrahaston kasvattamisesta 2000 miljardiin. Vaikka pari korkeaa EU-virkamiestä ehti tämän jo kiistää, niin tämä olisi linjassa sen kanssa mitä markkina-arviot ovat jo pitempään povanneet. Jos hanke toteutuu, Suomen osuus vakausrahastosta nousee 1,8%:n osuudella 36 miljardiin, ja koska tämä summa otetaan lainana Suomen kontolle, menee korkojen kanssa noin 65 miljardia.

Ja kaikki tämä raha menee. Kyse ei ole enää vain takauksista, vaan siitä, että Euroopan pankit vaativat pelkästään ensi vuonna apua tuon 2000 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu ottamaan ensi vuonna 36 miljardin lisävelan, joka nostaa Suomen valtionvelan 113,5 miljardiin euroon. Kun valtio ottaa muutakin velkaa 7 mrd, nousisi valtion velka vuonna 2012 siis 121,5 mrd:in ja velan osuus BKT:stä n. 67,4%:iin. Voitte arvailla mitä jo tämä tarkoittaa koroille ja velanhoitokustannuksille.

Eikä tässä ole vielä huomioitu tulevaisuutta ja laman takia lähivuosina edessä olevaa BKT:n tiputusta. Viralliset arviot tällä hetkellä ovat, että lama syö BKT:stämme n. -10% tai jopa -15%. Väitän, että menee enemmänkin, oma arvioni on, että BKT tippuu jonnekin vuoden 2000 tasolle eli nimellisesti yli neljänneksellä. Vuoden 2000 tasoon eli 132,1 mrd:iin tiputus olisi noin -26 % (Inflaatioon suhteutettuna vuoden 2000 rahan arvon mukaan tiputus olisi n. 17%).

Yksi syy omaan negatiivisempaan arviooni on oletus laman syvyydestä ja pituudesta, sekä kerrannaisvaikutuksista. Nykyinen kriisi noudattaa 30-luvulta tuttua sykliä, eli luvassa on synkkä taloudellinen kaamos ainakin vuoteen 2015 asti. Syklin rajuus tarkoittaisi ensin rajua tiputusta, ja sen jälkeen tasaisesti laskevaa kolmivuotista kurjuutta. Tämä tarkoittaa pakkoa tehdä rajuja leikkauksia, mitkä myös osaltaan vähentävät kulutusta ja BKT:tä.

Jos ennusteeni on oikea ja valtion velanotto jatkuu vuoteen 2015 vähintään nykyisellä tasolla (7 mrd per vuosi) ja BKT romahtaa v. 2000 pintaan, oltaisiin vuonna 2015 tilanteessa, jossa velan määrä olisi n. 142 mrd ja sen osuus BKT:stä yli 100%. Mitkä ovatkaan korot ja velanhoitokustannukset tuossa tilanteessa? Ja tässä laskussa ei otettu huomioon sitä, että vuotuinen velanottomäärä tulee taloustilanteen pakottamana luultavasti nousemaan, vaikka tullaan tekemään rajuja leikkauksia.

Kiitos joka tapauksessa Jykä-Jutalle, kun lastenlapsistamme tulee keppikerjäläisiä. Tämä muistetaan!


Ei kommentteja: