maanantai 14. maaliskuuta 2011

Japanin katastrofi ratkaiseva isku maailmantaloudelle?

Maailman talous tuntuu menevän 30-luvun hengessä. Nyt nähty ja tapahtuva kehitys noudataa melkko lailla vuosien 1928-33 kehitystä. Silloinkin suurlama tuli kahdessa vaiheessa, ensin roima tiputus, jota seurasi nousu, jonka jälkeen totaalinen romahdus. 80% amerikkalaisista pörssiyhtiöistä meni konkurssiin, ja jäljellejääneiden osakearvo saavutti vuoden -28 tason vasta 1945 II Maailmansodan jälkeen.

Loppuvuodesta 2008 alkanut finanssikriisi oli nyt käsillä olevan superlaman ensimmäinen vaihe. Velaksi luodun rahan syytäminen liikenteeseen on hidastanut väistämätöntä, mutta kriisi ei ole ohi. Nyt on tulossa toinen syöksy. Ja Japanin katastrofi on suurella todennäköisyydellä viimeinen niitti nykyisen, vuoden 1945 jälkeen syntyneen, USA-johtoisen finanssijärjestelmän ruumisarkkuun.

Japani on jo pitkään kärsinyt energiaongelmista. Ydinvoima on Japanin teollisuuden energiansaannin selkäranka. Energia on jo nyt Japanissa suhteellisen kallista, mikä on jo vuosia rokottanut teollisuuden ja talouden kannattavuutta. Nyt tilanne on entistä pahempi, kun tulee sähköpula, säännöstely, ja energian hinnan nousut, puhumattakaan muista taloudellisista seurauksista.

Jo vuoden 2007 maanjäristyksen jäljiltä oli poissa käytöstä 5 ydinvoimalaa, joista 2 oli juuri ennen tätä järistystä saatu kuntoon. Nyt ne ovat taas poissa pelistä. Aikaisemmin oli jo yksi voimala suljettu kansalaisten painostuksesta, kun se oli rakennettu suoraan mannerlaatojen siirrovyöhykkeen päälle. Näiden 6 voimalan lisäksi on nyt perjantain järistyksen ja tuhojen takia on 4 voimalaa lisää poissa käytöstä, ja muissakin voimaloissa on luultavasti vikoja, jotka eivät vielä ole paljastuneet. Kaiken kaikkiaan tusina ydinvoimalaa on tällä hetkellä poissa pelistä, Fukushima lopullisesti. Muiden osalta kestää kuukausia, ennenkuin vauriot saadaan kartoitettua sekä korjaukset edes aloittettua, ja korjaukset kestävät vuosia.

Amerikkalaiset arvioivat alustavasti varovaisesti, että Japanin katastrofin välitön hinta on ainakin 250 miljardia dollaria. Eräs ydinalalla työskennellyt tuttuni arivioi, että Japanin ydinturma, voimaloiden vuosia kestävä korjaus, ja näistä johtuva sähköpula sekä energian hinnan nousu kurittavat Japanin taloutta vähintään 150 miljardin edestä. Uskon, että suhteellisen välittömien kustannustenkin osuus ylittää vielä helposti puoli triljoonaa eli yli 500 miljardia.

Japanin talous on saanut nyt niin kovan iskun, että se puhkaisee ilmat toiveista, joiden mukaan talouskriisi olisi ohi. Tämä tiedetään jo asiantuntijapiireissä, mistä kertoo toissailtainen talousuutisissa levitetty epätoivoisen yltiömukapositiivinen lausuma, jossa asia koitettiin kääntää päinvastaisekseen, että muka katastrofi ja jälleenrakennus antaisivat taloudelle piristysruiskeen.

Maailmantalous ei ole vielä toipunut edes W-käyräisen laman 1. vaiheesta eli 2009-2009 finanssikriisistä, kun sitä ravistelee arabimaiden kuohunnan ja Euron kriisin ohella myös Japanin katastrofi. Tämä kaikki nopeuttaa edessä olevan USA:n velkakriisin lopullista eskaloitumista. Nykyinenkin parin vuoden aikana havaittu talouden kasvu on vain numeroita taseissa, velkarahalla tehtyä kuplaa, ei reaalitalouden kasvua. Nyt kupla tulee todennäköisesti puhkeamaan lopullisesti.

Samaan aikaan Arabimaiden kuohunta itsessään on oire "öljydollarimuurin" murtumisesta, ja oireilee USA:n otteen heikkenemistä Lähi-idästä ja alueen öljyvaroista. Eurooppalaisen taloustutkimus-aivoriihi LEAP:n arvion mukaan dollarin asema öljykaupan - ja samalla koko maailmantalouden - viitevaluuttana on pian lopullisesti ohi.

Lisäksi LEAP varoittaa, että USA:n bruttokansantuote on todellisuudessa 30% pienempi kuin mitä viralliset luvut valehtelevat, ja että tämän asian julkinen vahvistuminen tulee kerralla nostamaan USA:n velkakirjojen korkoa tasolle, jota maan talous ei enää kestä.

P.S. USA:n ja Kreikan tavoin myös Italia on peitellyt ja siivonnut taseitaan ja talouslukujaan, Don Berlusconin suojeluksessa. Pahimmat arviot puhuvat jopa Kreikan kaltaisesta tilanteesta, joka muhisi pinnan alla. Euron kriisi etenee siis väistämättä. Saapasmaan jälkeen vuorossa ovat Belgia ja Britannia. Siinä vaiheessa voidaan sanoa hyvästit Eurolle?

Ei kommentteja: