On mielenkiintoista seurata käsiin räjähtävää Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon hajoamista.
Kyllä, puhun hajoamisesta. Tie, jossa tasapainoillaan liberalisaatiopaineiden ja konservatiivisen, Raamattu-uskovaisuuden välillä on, loppumassa.
Kirkolla on kaksi vaihtoehtoa:
A) Kirkko hyväksyy homoliitot, jolloin konservatiivit hylkäävät kirkon. Kirkon jäsenmäärä tipahtaa nopeasti noin 400 000 ihmisellä, ja jatkuu tippuen 2020 mennessä noin 60%:iin suomalaisista. Kirkko menettää -25% verotuloistaan, ja kaksi kolmasosaa henkilökunnastaan, sillä valtaosa papistosta on herätysliiketaustaisia Raamattu-konservatiiveja. Jäljelle jää ultra-liberaali, deismiin kallistuva valtiokirkko, eräänlainen maallistunut mutta hengellistä teeskentelevä uskonnollinen "KELA". Kirkko menttää noin 2/3 henkilökunnastaan, mm. papistosta, koska enemmistö heistä on Raamattu-konservatiivisia herätysliikeaktiiveja. Kirkon saama osuus yhteisöverosta pienenee, sillä siitä aletaan jakaa muillekin uskontokunnille.
TAI:
B) Kirkko ei hyväksy homoliittoja, jolloin liberaalit ja maallistuneet hylkäävät kirkon. Välitön jäsenmäärätipahdus on nykyisen buumin jälkeen noin 100 000 ihmistä, jatkuen voimakkaasti, jäsenmäärän ollessa vuoden 2020 tienoilla noin enää noin 30-40% suomalaisista. Jäseniksi jäävät vain ne, joita motivoi henkilökohtainen, konservatiivispainotteinen kristillinen usko. Tulee luultavasti kirkon ja valtion totaaliero, ja yhteisövero-osuuden menetys, jolloin kirkko joutuu alkaa perimään jäsenmaksuja tai palvelumaksuja. Kirkon yhteiskunnallinen aktiivisuus vähenee, palkallisen henkilöstön määrä tippuu rajusti ja toiminta jää enemmän vapaaehtoistyövoiman varaan.
Uskon vaihtoehtoon A. Nimittäin kirkko nykyisellään raskaana laitoksena ei enää toimi Pyhällä Hengellä, vaan rahalla, ja se on mieluummin valmis huoraamaan periaatteistaan eli myymään oman sielunsa osuudesta yhteisöverosta kuin pitäisi kiinni uskostaan.
Seuraus on, että viiden vuoden sisällä Suomeen syntyy joukko uusia luterilaisia kirkkoja, Luther-säätiön lisäksi ja Nokia-mission lisäksi, herätysliikkeiden perustaessa uusia omia kirkkojaan. Luther-säätiö ja Nokia-missio ovat kuitenkin määrällisesti pikkupuro, valtiokirkko menettänee heidän myötä vain parituhatta jäsentä.
Toiminnallisesti helpointa lähtö lienee Vanhoillis-lestadiolaisille, koska herätysliike on käytännössä oikeastaan jo pitenpään toiminut puoli-itsenäisenä. 100 000 rauhanyhdistysten jäsentä plus muu mukana kulkeva joukko tekee yhteensä 200 000 - 300 000 ihmisen loven valtiokirkon kylkeen.
Muihin lestadiolaisiin liikkeisiin, Esikoisiin, Rauhan Sanaan ja Uusheräykseen kuuluu yhteensä noin 50 000 jäsentä. Sekin noin tuplasti se määrä, joka tähän mennessä on eronnut homoilta-kohun myötä.
Herännäiset ovat olleet perinteisesti hyvin uskollisia kirkolle, mutta sieltäkin suunnalta on kuulunut äänenpainoja, joiden mukaan lähtö on edessä. Veikaan, että lähtijöitä on kuitenkin suhteellisen vähän, alle 10 000.
Uskollisimmin kirkossa pysynee SLEY. On vaikea kuvitella evankelisten lähtevän joukolla ulos. Luultavasti SLEY pysyy mukana liberalisoituvassa kirkossa, ehkä yksittäisjäseniä lukuun ottamatta.
Kansanlähetyksen osalta olen kuullut jo pari vuotta sitten huhun, että johto olisi päättänyt jo aikaisemmin, että koko herätyliike lähtee kirkosta, jos kirkko hyväksyy homoliitot. Samanlaista ääntä on kuulunut muualtakin ns. viidesläisyydestä ja Suomen Raamattuopiston piirin suunnalta. Tämä tarkoittaisi valtiokirkolle noin 20 000 - 30 000:a menetettyä jäsentä.
Karkeasti arvioiden Raamattu-konservatiiveja, jotka olisivat nostamassa kytkintä homokysymyksen ja/tai naispappeuden takia on noin 400 000 ihmistä. Se tekee noin 10% kirkon jäsenistä ja 8% koko väestöstä.
Valtiokirkko menettää lyhyellä tähtäimellä mieluummin 10% jäsenistä ja pitää maallistuneet idlaajat ja liberaalit sisällä, jos se tarkoittaa, että tulopohja eli jäsenmäärä ei parissa vuosikymmenessä tipu alle 60%:n.
On myös oletettavaa, että valtiokirkko liittyy takaisin Roomalais-katolisen kirkon helmaan.
Seuraus on joka tapauksessa isot skismat ja oppiriidat liberalistisen valtiokirkon ja siitä lähteneiden kristillisten kirkkojen välillä.
Toteutuva vaihtoehto A on hyväksi todelliselle kirkolle, jonka muodostavat (ja ovat tähänkin asti muodostaneet) vain ne ihmiset, joilla on henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen. Pelkkä nimi instituution jäsenluettelossa ei tee kenestäkään kristittyä. Kristuksen seurakunta on uskovien yhteisö. Kristittyjen uloslähtö kirkko-babylonista on tervehdyttävä vaihtoehto.
5 kommenttia:
Päivi Räsänen sai aikaan hyvää ja toivottavaa jälkeä porttokirkossa. On tosin huomattava, että keskustelussa oli muitakin tervettä linjaa ajavia, mutta toimittajat painottivat keskustelun kärjen Räsäseen. Niinpä hänestä tuli 'syntipukki' - AJETAAN SE ASASELILLE!
Jos kirkolla olisi tuollaisia terveesti ajattelevia ja toimivia jäseniä johtavilla paikoilla enemmän, olisi sillä toivoa HERÄTYKSESTÄ, mutta kun johdossa on homousmyönteisiä Mäkisiä, Riekkisiä, Juvia (ent.),Tuovisia jne., ei ole näköpiirissä kansankirkossa muuta kuin alamäkeä, mikä nyt realisoituu rahapakona. - Sitenhän siellä ajatellaakin siitä asiasta heti ensimmäisenä, kuten kuvasta näkyy ja keskustelusta kuuluu.
Joka tapauksessa näyttää nyt siltä, että kirkko puhdistuu Päivin ja kumppanien toimilla melko paljon siitä aineksesta, minkä Raamattu (-33-38) nimittää SAASTAISEKSI. Ja on muistettava, että avioliiton ulkopuoliset irralliset heterosuhteet EIVÄT OLE MYÖSKÄÄN HYVÄKSYTTÄVIÄ! Olisi ollut siitäkin hyvä toimittajien taholta nostaa asiaa esiin, sillä lasten kannalta erojen määrän lisääntyminen heijastuu yhteiskunnan vakauden järkkymisenä. Kun Jumala ja Hänen Sanansa heitetään menemään, ollaan tiellä, mikä vie kohti täydellistä tuhoa. Kirkossa sellainen kehitys on ollut koko aikansa lisääntyvää; poikkeuksena vain ne omiin aikoihinsa ilmenneet henkilöityneet herätykset. Valitettavasti myös vapaissa suunnissa on miekka heilunut, kun 'Kristuksen morsianta' on pilkottu kahtia - jo useaan otteeseen. Sellaisista toimista aina seuraa se, että konservatiivinen puoli jatkaa, mutta radikaali-liberaali puoli tekee omaa uutta - sanoisin: KIRKKOPOLITIIKKAA.
Kirjoitin juuri veljelleni pikaviestimessä seuraavaa: "Musta kuitenkin olisi kiva asia, jos tarpeeksi moni nyt eroaisi ev.lut. kirkosta. Mun kannaltani olisi kyseessä normaalimpi tilanne, jos uskovaiset muodostaisivat uskonnolliset yhdyskunnat."
Shalom!
Aivan samoin pitäisi lähteä kävelemään kirkon tyttäristäkin eli kaikista kirkkokunnista ja herätysliikkeistä yms ja siirtyä koteihin kokoontumaan ja auttamaan koko Messiaan paikallis-seurakuntaruumiinaa toisiamme niin arjessa kuin juhlassa sekä OIKEASTI olemaan yhtä Jumalan Sanan totuudessa eikä ihmisopeissa ym.
Tulisi siis erota myös babylonialaisesta hengestä KAIKESSA eikä vain jostain organisaatioista yms.
Babylonialaisesta järjestelmästä kun on mahdollista olla osallinen niin kirkkoon kuuluvana kuin kirkottomanakin (mkl kirkkokunnat ja heärtysliikkeet ym).
Enemmän tai vähemmän jokainen Suomenkin kirkkokunta olipa se "kirkollinen" tai "vapaasuuntainen" tai mikä tahansa opettaa "äitinsä" eli kirkon oppeja kuten pastorius (kirkollisen ylipappeuden "light" -versio), joulu ja muut "kristillistetyt" pakanalliset juhlat (=epäjumalanpalvelusta) jne. Nämä olivat vain pikaisia muutamia esimerkkejä.
Tulisi tehdä parannus kaikesta pakanallisuudesta ja babylonialaisuudesta ja palata Jumalan Sanan pyhille juurille KAIKESSA. Siinä on Jumalan siunaus. Toki kirkkokunnissa ym on aitoja vakaumuksellisia Yeshuaan uskovia ihmisiä, mutta mitäpä babylonialaiselta hengeltä muuta odottaa kuin kompromisseja suhteessa Jumalan Sanaan muodossa tai toisessa, joka vaivaa kristittyjäkin.
Uskovat menevät ojasta allikkoon jättäessään kirkon ja liittyessään johonkin kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen jonka katsovat mieluisaksi uskonnollisessa kristillisessä "menussa".
Tämä ei ole hyökkäys Yeshuaan uskovia yksilöihmisiä kohtaan vaan kaikenlaista Baabelin oppia kohtaan jota on myös "vapaissa" suunnissa kirkon lisäksi.
Seurakunta on nimenomaan Yeshuaan uskovista ihmisistä muodostunut yhteisö, elävä hengellinen organismi, eikä organisaatio, kirkko, kirkkokunta, temppeli tai minkäänlainen muukaan rakennus tai järjestö jne.
Erityisesti Tooraa ja Apostolien tekoja tulisi siis tutkia ahkerasti jotta osattaisiin ojentautua Jumalan Sanan mukaan näissä ko. asioissa. Palataan juurillemme veljet ja siskot Yeshuassa Messiaassa!
Maltillisuuteen kehotan, sillä kehitystä on tapahtumassa. Baabel-henki edistyy kuten myös seurakunnissa todellinen alkuperäisille juurille etsiytyminen. Sitä myös torjutaan srk:issa, joten kahtiajakautuminen tapahtuu aikanaan, kuten esim. helluntaissa 'kirkolliset' ja 'perinteiset'. Eräiden veljien miekka heilui ja KRISTUKSEN MORSIAN halkesi kahtia. Mikä edesvastuuton teko! Mutta uskovien seurakuntia ovat VAIN ne, mitkä eivät kuulu tuohon porttokirkkoon, vaan tunnustavat uudestisyntymisen siten, kuin Raamattu opettaa. Ei siis mikään lapsikastetraditio tms. Joulut ja muut epäkristilliset juhlat kyllä jo monissa seurakunnissa tiedetään, mutta aika näyttää, kuinka se parannuksenteko edistyy - vai pidetäänkö kiinni traditioista ja henkilöpalvonnasta.
- Taisi tämä aihe lipsua pois tuosta alkuperäisestä aiheesta, -kirkon homoilusta!
Tuota ei ole kovinkaan luultavaa että ev.lut. kirkko palaisi Rooman kirkon helmoihin. Muun muassa siksi, että Rooman kirkko ei hyväksy naispappeja eikä niitä homoliittojakaan ja on yleisesti ottaen aika lailla konservatiisempi kuin nykyinen valtionkirkkomme.
Lähetä kommentti