"Suomessa laskeumamysteeri – syynä 60-luvun ydinkokeet
Säteilyturvakeskuksen tekemän raportin mukaan 1960-luvun puolivälissä radioaktiivisen cesiumin määrä Inarin saamelaisissa poromiehissä oli keskimäärin 45 000 becquereliä. Tshernobylin onnettomuuden aikaan pitoisuus oli vain vajaat 10 000 becquereliä. Myös esimerkiksi veden cesium-pitoisuus on 60-luvulla ollut raportin mukaan huomattavasti korkeampi kuin nykyään."
Joulupäivänä 1961 satoi Enontekiöllä Peltovuoman kylässä taivaalta harmaata tuhkaa, ydinjätettä Novaja Zelmjan kokeista. Ihmiset ihmetteli, mitä se oli, ei kerrottu.
Seuraavana keväänä kuoli kaikki jäkälä, muutamaa laikkua lukuun ottamatta. Viranomaiset heräsi, porot teurastettiin kahtena vuonna, ja korvauksia maksettiin näistä poroista. Olisi pitänyt evakuoida koko alue, ja kieltää poronhoito yli 10 vuodeksi, mitä ei tehty.
Jäkälän "häviämiseen" reagoitiin virallisesti vasta 80-luvulla, jolloin siitä syytettiin "ylilaiduntamista", kun todellinen syy, koko Lapin aluella, oli ja on NL:n ydinsaasteet. Tätä ei tietenkään YYA-aikana uskallettu sanoa, kuten ei Tshernobylin onnettomuuttakaan suomalaisille kerrottu, ennenkuin vuorokausi sen jälkeen kun juttu oli jo kerrottu kaikissa läntisissä medioissa.
Tänä päivänä tuolloin -61 elossa olleista Peltovuomalaisista vain muutama on hengissä. Suurin osa kylän vakiväestä on kuollut, ylläripylläri, syöpiin (ja osa perilappilaisesti puukosta). Sama juttu muuallakin lapissa.
Eräs Sodankylässä asuva mies, eläkkeellä oleva entinen poronhoitaja, on Suomen "virallisen epävirallisesti" ainoa yksityishenkilö, jonka säteilyturvakeskus on todennut "vaaralliseksi". Hän säteilee niin paljon, että kenenkään ei pitäisi viettää päivässä tuntia kauempaa hänen seurassaan. Säteilyllä on häneen itseensä ollut kuitenkin hyvä vaikutus; mies on terve kuin pukki, ei tauteja, eikä mitään. Hän on koko ikänsä syönyt itälappilaista poronlihaa, marjoja ja sieniä, eli juuri sitä tavaraa, mistä eniten laskeumaa saa itseensä.
Tänäkin päivänä näistä asioista vaietaan, ettei Lapin turismi ja poronlihan markkinat romahtaisi.
-------------------------
Edit 9.1.10:
Nimimerkki "Koba" kertoo Uuden Suomen jutun kommenttiosiossa:
"Muistan joskus aikoinaan lukeneeni tarinan, jonka entinen, Lapin Pellossa silloin asuva hiihtäjälegenda Eero Mäntyranta kertoi jossakin lehdessä. Siinä hän kertoi, että vuoden 1961 Novaja Zemljalla tehdyn, 50 megatonnin vetypommin räjäytyksen jälkeen Lapissa, heidän alueellaan satoi taivaalta tuhkaa, joka värjäsi lumen kauniin punaiseksi. Eero Mäntyrannan pieni poika leikki ahkerasti tällä punaisella lumella ja teki palloja ja lumiukkoja. Jonkin ajan kuluttua poika sai jonkinlaisen erikoisen ihosyövän, jota paikalliset lääkäritkin ihmettelivät. Poika kuoli sitten tähän syöpään."
Ja katsokaapa linkkiä Säteilyturvakeskuksen sivulla olevaan kaavaan säteilyarvoista Pohjois-Suomessa:
Cesium-137 pitoisuus oli 60-luvun alussa 350 bequerellia kilossa Inarinjärven haukea, kun se suurimmillaankin Tshernobylin jälkeen oli vain vähän yli 100 bq/kg. Inarinjärvi siis sai Novaja Zelmjalta 60-luvun alussa yli 3,5-kertaisen annoksen radioaktiivista Cesiumia verrattuna Tshernobylin laskeumaan.Pohjois-Ruotsissa, jonne tuli yli puolet vähemmän laskeumaa Tshernobylistä kuin Suomeen, poronliha meni nautintakieltoon 12 vuodeksi. Suomessa vain muutamaksi vuodeksi, vaikka tänne tuli paljon enemmän saastetta. Tshernobylin jälkeen Suomessakin olisi pitänyt julistaa pidempi poronlihan nautintakielto kuin Ruotsissa. Näin ei tehty.
60-luvun alun laskeuma oli yli kolme ja puoli kertaa suurempi, ja kuten yllä olevasta kaaviosta näkyy. Eli Inarinjärven kala pitäisi olla edelleen nautintakiellossa. Miten on poronlihan laita? Luultavasti Saamelaisalueen poronliha pitäisi olla edelleenkin nautintakiellossa pelkästään 60-luvun laskeuman takia (ellei sitten kaikki porot syö todistettavasti etelämpää tuotettua jäkälää).
Inarinjärven kalojen lukemat olivat vielä 80-luvun puolivälissä, ennen Tshernobyliä, yli 300 bq/kilo. 20-vuoden aikana saastemäärä oli vähentynyt vain vajaalla kuudesosalla. Jos säteilytason alenema on samansuuntainen, Inarinjärven kalojen lukemat lienevät vielä nytkin, noin 25-vuotta edellisistä mittauksista, lähes 300bq/kg.
--------------
Edit 12.1.10
Uuden Suomen jutun kommenttiosiosta:
"8.1.2010 20:11 Vieras (kirjautumaton)
Muistan hyvin 60 luvun alussa juoksimme sateessa ulkona Whiträskin rannalla, äiti huusi ikkunasta, "lapset sisään,on säteily vaara". Siihen aikaan harva suomessa tiennyt siitä mitään,mutta isälläni oli inside tietoja siitä jo silloin. Jälkeenpäin kuulin että oli lähellä että koko Lappi olisi evakuoitu."
Että sellaista.
2 kommenttia:
"on Suomen "virallisen epävirallisesti" ainoa yksityishenkilö, jonka säteilyturvakeskus on todennut "vaaralliseksi".
Hän säteilee niin paljon, että kenenkään ei pitäisi viettää päivässä tuntia kauempaa hänen seurassaan.
Säteilyllä on häneen itseensä ollut kuitenkin hyvä vaikutus; mies on terve kuin pukki, ei tauteja, eikä mitään. Hän on koko ikänsä syönyt itälappilaista poronlihaa, marjoja ja sieniä, eli juuri sitä tavaraa, mistä eniten laskeumaa saa itseensä."
Mistäpä ne taudit tarttuisi, jos ei voi olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Erilaisiin syöpiin ja säteilysairauksiin menehtyneitä on ollut kuitenkin huomattavasti suurempi määrä. Tätä ei sovi unohtaa.
Tshernobylin tapauksessakin löytyy muutama poikkeustapaus, joissa säteilyllä näyttää olevan syntyneisiin myös suopea vaikutus, niin terveyteen, kuin älykkyyteenkin. suurimmalle osalle säteily on kuitenkin tarkoittanut sairauksia ja ennenaikaista kuolemaa.
Voi perkeleen ryssät! Aiheutti, että tulin maailmaan kuukauden aikaisemmin lasketusta ajasta silloin jouvuin keskoskaappiin vuonnna 1966. Olen kotoisin Ivalosta. Olin keltainen vauva.
Lähetä kommentti