Amerikkalaisen median on vallannut epätoivoinen lamanmielialankarkotus:
"Ensi vuonna ei voida mennä kuin ylöspäin
Analyytikot uskovat, että osakekurssit alkavat hitaasti toipua alkavana vuonna, mutta epävarmuus jää roikkumaan yritysten ylle.
Kun vuosi 2008 lähenee loppuaan ja pörsseissä on nähty huonoin vuosi aikoihin, vuonna 2009 aloitetaan hidas ja kivulias toipuminen.
Sijoittajien on syytä varautua suuriin markkinaheilahduksiin, kun yritykset ja talous alkavat taistella elpymisen puolesta, kirjoittaa CNNMoney.com." [1]
Sanoisikohan Jyrki Katainen tähän, että "tämä ei koske Suomea"? No, setelikone tulee käymään USA:ssa. Pörssiosakkeiden hintaindeksit saadaan ylös kun samalla valuutan arvo tuhotaan. Myös Zimbabwen pörssi-indeksit ovat numeraalisen kasvunsa puolesta kehittyneet "suotuisasti". Rahan määrää kasvatetaan nyt 0-koron politiikalla, sillä todellisuudessa FED:in ja Washingtonin kulissien takana on maailmanlopun tunnelmat. USA on kuittaamassa velkojaan Zimbabwen rahapolitiikkaa kopioimalla. Eli osakkeiden arvo tulee todellisuudessa laskemaan vielä reippaasti, ja jossain vaiheessa kevättä huomataan, että seteleitä painamalla on vain saatu entistä suurempi velkakupla. LEAP:n mukaan amerikkalaisissa asunto- ja muissa lainoissa piilee 10 000 miljardin dollarin kupla, josta vasta 1000 miljardia on realisoitunut. Pörssiosakkeiden hintakuplastakin on rohmahtanut menneenä vuonna 19 000 miljardia, joka on vasta alkusoittoa [2]. Todellinen romahdus on siis vasta edessä. Jopa Fed itse ilmoitti viime viikolla, että finanssijärjestelmä voi romahtaa minä hetkenä hyvänsä. Todellista talouden nousua ei Pohjois-Amerikkaan ole luvassa ennenkuin 10 vuoden päästä.
1928 pörssiromahduksen ja 30 -luvun laman jälkeen kesti kaksikymmentä vuotta, ennenkuin pörssit olivat jälleen lamaa edeltäneellä tasolla. Ja tämä koski vain niitä yhtiöitä, jotka vielä laman jälkeen olivat pystyssä. Suurin osa amerikkalaisista pörssiyhtiöistä kaatui laman myötä, ja lopuille pelastus oli sota. Ilman sotateollisuuden mukanaan tuomaa investointi- ja kulutuspiikkiä nousu olisi kestänyt paljon pitempään. USA on todellisuudessa II Maailmansodasta asti ollut hyvin pitkälti ns. "Warfare state", eli aina kun taantuma tai lama on uhannut, on hyökätty jonnekin. Sota on hyvin tuottoisa bisnes. Onkin syytä kysyä, millaisen sodan USA ja maailman valtaeliitti masinoi torjuakseen tätä nyt alkanutta lamaa? Tilanne Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa näyttää ainakin "lupaavalta".
Mielenkiintoista on myös USA:n sisäinen tilanne. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa (yli 70%) maan taloudesta perustuu kuluttamiseen, minkä takia valtaosa työvoimasta toimii kaupan ja palveluiden sektorilla. Kun lama leikkaa kulutuksen osuuden BKT:stä vähintään samalle tasolle kuin teollisuusden osuus (todennäköisesti laman takia enemmänkin), USA:ssa on 40-50 miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat työttömiksi, koska heidän osaamiselleen ja työpanokselleen ei enää pian ole käyttöä. USA tuskin kestää ilman pahoja sisäisiä levottomuuksia, ja maan armeija harjoitteleekin jo täyttä häkää "kotimaisten levottomuuksien" varalle.
Syöksy jyrkkenee ensi maaliskuussa
LEAP-instituutin vuoden viimeisimmän raportin [3] mukaan maailman talouden syöksy jyrkkenee maaliskuussa 2009. Tuolloin työttömyys lähtee rajuun nousuun, ja vakaatkin rahoituslaitokset joutuvat ongelmiin, erityisesti pääomasijoituksiin nojaavat eläkerahastot, joita uhkaa kaatuminen. Kriisin jyrkkenevään syöksyyn vaikuttaa erityisesti se, että ihmiset tajuavat kaikkien julkisten auktoriteettien, kuten keskuspankkien ja hallitusten, menettäneen talouden hallinnan. Hallituksilla ja kansainvälisillä järjestelmillä on siis vain kolme kuukautta aikaa varautua kriisin seuraavaan käänteeseen, joka tuo mukanaan riskin suurista sosiaalisista levottomuuksista varsinkin kehitysmaissa, mutta työttömyyden rajun kasvun myötä myös teollisuusmaissa. Niissä maissa, missä julkinen valta ei valmistaudu tarpeeksi mahdollisiin levottomuuksiin ja eläkejärjestelmien romahduksen varalta, vaarana on vakava poliittinen ja yhteiskunnallinen epävakaus.
Globaali järjestelmäkriisi vaikuttaa eri tavalla eri maailman talousalueilla. LEAP:n mukaan menee vähintään kolme vuotta, aina vuoden 2010 loppupuolelle asti, ennenkuin mitään merkkejä noususta on luvassa. Tällöin käänteen parempaan ennakoidaan olevan näkyvissä Aasiassa ja Euro-alueella, sekä niissä maissa, jotka tuottavat energiaa, raaka-aineita ja elintarvikkeita. Muilla alueilla, kuten USA:ssa ja Britanniassa, kriisi tulee vielä jatkumaan. LEAP:mukaan talouskasvua saadaan näillä alueilla odottaa vuoteen 2018 asti.
Ei pidä myöskään odottaa, että heti 2010 päästään takaisin kovan kasvun uralle. Markkinoiden toipuminen kestää pitkään. LEAP arvioi, että vasta vuosikymmenen päästä, jos koskaan, päästään vuoden 2007 tasolle. 30-luvun laman jälkeen kesti kaksi vuosikymmentä, ennenkuin markkinat palautuivat 1928 alkanutta romahdusta edeltävälle tasolle. Ja LEAPin mukaan nykyinen talouskurimus on pidempi ja syvempi kuin 30-luvun lama.
Miten käy Suomalaisen vientiteollisuuden?
LEAPin mukaan valoa tunnelin päässä on näkyvissä siis 2010 lopulla. Tämä koskee kuitenkin Euroopan ydinalueita. Suomi, ja muu EU:n periferia, joka elää lähinnä viennistä Euroopan ydinalueille, kärsii lamasta ainakin vuoden pidempään. Meillä on synkkää siihen asti, että vientimme alkaa taas vetämään. Hyvä kysymys kuitenkin on, onko Suomessa enää nimeksikään viennistä elävää teollisuutta jäljellä jättilaman jälkeen? Jos jo nyt nousukaudella yritykset ja työpaikat ovat karanneet globalisaation myötä ulkomaille, miten käy laman myötä, kun konkurssit lisääntyvät ja vienti leikkaa totaalisesti kiinni? Ei siis kannata tehdä vuoden 2012 jälkeisiä nousulaskelmia ennenkuin tiedetään paljonko Suomen vientikapasiteetista on laman jälkeen jäljellä.
[1.] http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/12/31/ensi-vuonna-ei-voida-menna-kuin-ylospain/200833378/170
[2.] http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/12/30/osakkeista-katosi-lahes-19-000-miljardia/200833314/170?pos=13
[3.] http://leap2020.eu/GEAB-N-30-is-available!-Global-systemic-crisis-New-tipping-point-in-March-2009-When-the-world-becomes-aware-that-this_a2567.html?PHPSESSID=3fbd7308beab11d97968049f4311a980
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti