Työttömyys, työvoimapula ja maahanmuutto

Kun lasketaan kaikki Suomen 18-65-vuotiaat, ei-ansiotyössä olevat aikuiset (poislukien päätoimiset opiskelijat ja eläkeläiset), paljastuu todelliseksi Suomen työttömien määräksi edelleen lähes puoli miljoonaa (n. 490 000). Kaiken tilastokosmetiikan jälkeen meillä on edelleen n. puoli miljoonaa työtöntä. Samaan aikaan puhutaan massiivisesta, noin n. 400 000 työntekijän työvoimapulasta tulevaisuudessa. Varsinkin työnantajapuoli EK:n ja EVA:n johdolla on pitänyt asiaa esillä. Puhe neljänsadantuhannen työntekijän puutteesta samaan aikaan kun meillä jo on lähes puoli miljoonaa työtöntä, kuulostaa vähintäänkin omituiselta. Tutkimusten mukaan työvoiman tarve on tällä hetkellä koulutetusta, ja nimenomaan korkeasti koulutetusta, työvoimasta. Samaan aikaan akateeminen työttömyys on huipussaan. Työttömyyskortisto on pullollaan korkeakoulutettuja maistereita ja tradenomeja, joille ei tunnu töitä löytyvän. Tämäkin yhtälö kuulostaa perin omituiselta, eikö vain?

Tämän valossa on mielestäni syytä kyseenalaistaa koko väite massiivisesta työvoimapulasta. Väitän, että laskelmissa ei ole tarpeeksi otettu huomioon sellaista tosiasiaa, että sitä mukaa kuin suuret ikäluokat ovat jäämässä ja jäävät eläkkeelle, työpaikat siirtyvät Aasiaan. Pelkästään viiden viime vuoden aikana yli 20 000 työpaikkaa on siirtynyt pois suomesta, ja tahti on kiihtymään päin. Väitän siis, että työvoimapula ei ole lähellekään niin suuri, kuin rummutetaan. Jotkut vähemmän julkisuudessa mainostetut arviot puhuvat jopa vain vähän yli sadan tuhannen työntekijän työvoimapulasta. Joten onko meillä todellisuudessa uhkaavaa työvoimapulaa? Ei määrällisesti, vaan kyse on oikeanlaisen työvoiman pulasta. Näin ollen puhe neljänsadantuhannen työntekijän työvoimapulasta on liioittelua ja sumutusta.

Ratkaisuksi väitettyyn työvoimapulaan tuodaan julkisuudessa jatkuvasti esiin laajamittainen vierastyövoiman tuonti eli ulkomainen työvoima. Tällä hetkellä ollaan perustamassa ulkomaille rekrytointitoimistoja, joiden tarkoituksena on saada maahan ulkomaista, koulutettua työvoimaa. Mutta kun meillä siis ei todellisuudessa olekaan neljääsataatuhatta työpaikkaa tarjolla, ja maassa on edelleen lähes puoli miljoonaa työtöntä, niin mistä elinkeinoelämä aikoo taikoa työpaikkoja sadoille tuhansille ulkomaisille vierastyöläisille?

Olen henkilökohtaisesti jokseenkin varma, että puhe väitetyn suuruisesta työvoimapulasta on hallituksemme ja työnantajapuolen propagandaa, EK:n ja EVA:n kyhäämä olkiukko, jolla pelottelemalla koitetaan saada Suomeen ulkomaista vierastyövoimaa, jonka avulla voitaisiin polkea palkat alas. Teollisten työpaikkojen ohella myös tutkimus ja kehityspuolen työpaikat ovat karkaamassa Suomesta muualle. Näin ollen väitän, että massiivisen työvoimapulan kupla on erityisen ohut juuri puhuttaessa korkeasti koulutetun työvoiman tarpeesta. Sen sijaa töitä olisi palvelualoilla ja teknisillä aloilla. Ilmeisesti suunnitelmissa onkin teettää muutaman euron tuntipalkalla niitä töitä, mitä suomalaiset työntekijät nyt tekevät 6-8 euron tuntipalkoilla. Puhe satojentuhansien vierastyöläisten tarpeesta on siis mielestäni paitsi valheellista, myös moraalisesti väärin suomalaista työntekijää ja varsinkin suomalaista työtöntä kohtaan.

Mutta miten vierastyöläisten kuvitellaan työllistyvän näihin töihin suomalaista työtöntä paremmin, kun heillä on vastassaan kieli- ja kulttuurimuuri? Jos palkat ja työttömyysturva viimein saadaan ulkomaisen työvoiman avulla poljettua alas, niin kulttuurinen kilpailuetu näihin töihin on suomalaisilla työttömillä, ei maahanmuuttajilla. Ja jos näitäkään töitä ei ole tarjolla, niin pahimmassa tapauksessa meillä olisi tulevaisuudessa nykyisten työttömiemme lisäksi satoja tuhansia ulkomaalaisia työttömiä.

Tällainen määrä työttömiä romuttaisi totaalisesti yhteiskunnan taloudellisen huoltosuhteen. Eläkejärjestelmä ja julkiset palvelut romahtaisivat. Yhteiskuntamme sosiaaliturvajärjestelmän hajoaminen aikaansaisi laajamittaista yleistä kurjistumista, puhumattakaan käsiin räjähtävästä rikollisuudesta sekä huume- ja prostituutiovyörystä, kun pahimmillaan jopa puolet väestöstä voi tipahtaa köyhyysrajan alapuolelle. Pahinta tilanteessa on kuitenkin mielestäni kulttuurimme ja kielemme nopeutettu häviö.

Nimittäin mitä kieleemme ja kulttuuriimme tulee, niin ilman laajamittaista maahanmuuttoakin ja pelkästään globaaliin anglo-amerikkalaisen kulttuuri-imperialismiin nojaten arvellaan, että sadan vuoden päästä tässä maassa suomea puhuisi enää vanhimmat ikäluokat. Olen varma, että vierastyöläisvyöry nopeuttaisi tätä entisestään. Laajamittainen maahanmuutto nopeuttaisi entisestään suomen kielen pyyhkiytymistä pois maailmankartalta, mikä nykyisellä globalisaatiovauhdilla on edessä joka tapauksessa, ellei globalisaatiota saada pysähtymään.

Laajamittainen vierastyövoiman tuonti hajottaisi suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi. Se kulttuurinen arvoyhteisö ja yhtenäisyys, jolle yhteiskunta, ja varsinkin hyvinvointiyhteiskunta, on rakennettu, häviäisi. Tuollaisessa tilanteessa samanlaiset mellakat, joita Ranskassa on nähty, tulisivat myös meidän kaupunkiemme kaduille. Solidaarisuus häviäisi. Ihmiset alkaisivat luokitella toisiaan ”meihin” ja ”noihin”. Tämä yhdistettynä yhteiskunnan sosiaalisen verkoston romahdukseen on niin hirvittävä ajatus, etten sen seurauksia uskalla tässä edes arvailla.

En kuitenkaan halua estää ulkomaisen työvoiman maahantuontia kokonaan. En asian itsensä vuoksi, enkä edes kieli- ja kulttuuriseikkojenkaan takia. Suomi nimittäin tarvitsee lähivuosikymmeninä tietyn määrän ulkomaisia työntekijöitä, mutta tarvittava määrä ei todellakaan liiku sadoissa tuhansissa. Maahantulijat nimittäin voidaan ja pitää sulauttaa osaksi yhteiskuntaamme, mutta se edellyttää, että tulijoita ei ole liikaa ja että he omaksuvat meidän kielemme ja arvomme. Massiivinen työvoiman tuonti ja tulijan oman kulttuurin vaalimiseen pyrkivä maahanmuuttopolitiikka yhdessä eivät todellakaan edistä tulijoiden sopeutumista, vaan heidän eristäytymistään omiin kulttuurisiin saarekkeisiinsa yhteiskunnan laitamille. Jos tulijoita on satoja tuhansia, on seurauksena sosiaalinen ja kulttuurinen kaaos. On siis luovuttava tällaisesta vääränlaisesta monikulttuurisuusideologiasta.

Miksikö? Siksi, että hyvinvointivaltio edellyttää kansallisesti yhtenäistä ja tiivistä arvoyhteisöä. Yhteiskunnan kulttuurinen pirstoutuminen eli vääränlainen monikulttuurisuus, on tämän hyvinvointiyhteiskunnan pohjan, yhtenäiskulttuurin ja yhtenäisen arvoyhteisön tuho. Laajamittainen vierastyövoiman tuonti olisi jo rapautuvan hyvinvointivaltiomme lopullinen tuho. Hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen pohja on jo murenemassa. Laajamittainen maahanmuutto murentaisi myös sen yhteiskunnallisen arvopohjan. Massiivinen vierastyövoiman maahantuonti olisi mielestäni moraalisesti väärin. Se olisi väärin sodan kokeneita ja hyvinvointimme kovalla työllään rakentaneita sukupolvia kohtaan. Ennen kaikkea se olisi kuitenkin väärin sekä suomalaista työtöntä, että todennäköisesti työttömiksi joutuvia maahanmuuttajia kohtaan.

Suomi tarvitsee jonkin verran koulutettua ulkomaista työvoimaa. Sen sijaan laajamittainen vierastyövoiman tuonti on mielestäni moraalisesti väärin ja valheelliselle massiivisen työvoimapulan propagandalle perustuvaa vaarallista ja itsetuhoista toimintaa. Ja näin täysin riippumatta tulijoiden ihonväristä, kotimaasta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai syntyperästä. Rasismilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan kyse on ennen kaikkea arvoyhteisön edellyttämästä kulttuurin ja arvojen yhtenäisyydestä, mikä on hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys. Suomi tarvitsee työntekijöitä, myös vierastyövoimaa, muttei todellakaan satojen tuhansien vierastyöläisten massiivista maahantuontia. Se ei olisi yhteiskunnallisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti, eikä varsinkaan moraalisesti, kestävä ratkaisu.