tag:blogger.com,1999:blog-6356358035078287630.post3885088622327303760..comments2023-10-16T12:30:01.320+03:00Comments on Turjalaisen valtakunta: Suomi, NATO ja ammattiarmeijaTurjalainenhttp://www.blogger.com/profile/07302307143939657048noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-6356358035078287630.post-21482241034872069952009-06-30T11:58:18.509+03:002009-06-30T11:58:18.509+03:00Turjalainen kirjoitti:
1) Vaikka asevelvolliset p...Turjalainen kirjoitti:<br /><br /><i>1) Vaikka asevelvolliset purnaavatkin, enemmistö miehistä pitää asevelvollisuuden suorittamista pikemminkin kunnia-asiana kuin orjuutena.</i><br /><br />Se ei muuta asevelvollisuuden orjuusluonnetta miksikään. Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että kuinka hyviä ammattilaisia tällaisesta joukosta saataisiinkaan.<br /><br /><i>2) Sama motivaatiokysymys kuin edellisessä kohdassa.</i><br /><br />Pakotetuilla on aina vapaaehtoisia heikompi moraali. Pakotetut työntekijät tekevät aina minimimäärän vaadittua työtä eivätkä ikinä enempää, ja pyrkivät lintsaamaan ja luistamaan aina kun voivat.<br /><br /><i>3) Määrällä on merkitystä suhteessa 1/3.</i><br /><br />Vasta silloin, kun kaikki muuttujat ovat samalla tasolla.<br /><br /><i>4) Asevelvollisuus luo myös laatua jos siihen satsataan.</i><br /><br />Kun aines on heterogeenista ja kun lukumäärät ovat valtavia, laatuun on mahdotonta satsata. Resurssit (€) ovat joka tapauksessa kiinteät, ja mitä enemmän jakajia, sitä vähemmän jaettavaa (€) per nokka. Koulutus joudutaan aina mitoittamaan sen kaikkein heikoimman aineksen oppimis- ja omaksumiskyvyn mukaan.<br /><br /><i>5) Heterogeenisyys on myös voima.</i><br /><br />Ei ole. Eri alojen ja taustojen ihmiset joutuvat helposti sisäisiin konflikteihin ja riitoihin keskenään. Mitä homogeenisempaa aines on, sitä paremmin se suoriutuu tehtävästään.<br /><br /><i>6) Suomen kokoisessa maassa 20 000 miehen palkka-armeijalla ei kyetä puolustamaan kuin Helsinkiä, ja sitäkin vain hetken.</i><br /><br />Yhtäkään sotaa ei ratkaista maassa. Sodat ratkaistaan ilmassa. Siksi investointi ilmavoimiin on Suomelle mielekkäin veto. Mitä taas puolustamiseen tulee, niin ei ole mitään mieltä puolustaa asumatonta erämaata. Se, joka yrittää olla kaikkialla vahva, ei ole sitä missään.<br /><br /><i> Suuri maa-alue ja harva asutus vaativat alueellista puolustusjärjestelmää.</i><br /><br />Ei vaadi. Se vaatii tehokasta liikkuvuutta, hyvää ilmapuolustusta ja olennaisuuksiin keskittymistä. Jos jostain pitää säästää, niin ei ikinä ilmavoimista.<br /><br /><i>7) Ks. ed. Jotta palkka-armeijalla voitaisiin puolustaa koko maata yhtä tehokkaasti ja hyvin kuin nykyisellä asevelvollisarmeijalla, joukkoja pitäisi olla vähintään 150 000 miestä. </i><br /><br />Kutsutaan palkka-armeijan reserviläiset riviin. Jos pesti olisi kerrallaan vaikka neljä vuotta, tuo reservi saataisiin kokoon varsin nopeasti.<br /><br />Täälläpäässä arvio on, että 40 000 miestä riittäisi. Nykyiselläänkin Suomen asevelvollisarmeijan iskuvoima ovat 11 jääkäriprikaatia @5000 miestä. Suomea siis puolustetaan 60 000 ensilinjan asevelvollisella. Tämä vastaa noin kolmea saapumiserää. Loput ovat toisarvoisia joukkoja. Reservien kokoa on jatkuvasti pienennetty - more bang for the buck. <br /><br /><i>8) Mitä työtä sotilaskoulutuksen tehnyt mies tekee siviilissä, kun hän 40 täytettyään ei enää täytä kuntokriteereitä?</i><br /><br />Sitä samaa kuin nykyäänkin, eli esimerkiksi vartijan, turvallisuuskonsultin tms töitä. USA:n armeijalla on melko hyvä kotiuttamisohjelma. Voitaisiin tarjota vaikkapa ilmaista ammattikoulutusta tai opistopaikkaa jokaiselle armeijaan liittyvälle.<br /><br /><i>9) Suurvallalla on suurvallan resurssit. Suomella ei. 200.000 palkkasotilasta vs. 450.000 asevelvollista.</i><br /><br />20 000 palkkasotilasta riittää 450 000 asevelvollista vastaan. Venäjä ei ole suurvalta vaan kehitysmaa - sen BKT on hädintuskin suurempi kuin Hollannin. Venäjän suurin turvallisuusongelma on sama kuin Suomen. Silläkin on Iso Itäinen Naapuri.<br /><br /><i>10) Ks. edelliset. Vain tiettyyn rajaan asti, suhteessa resursseihin, tarkoitukseen ja tilanteeseen.</i><br /><br />Armeija on tehokkain silloin, kun se on täsmälleen niin pieni kuin mitä minimissään tarvitaan uhkan käsittelemiseen. Yhtään suurempi armeija ei tuo parannusta tilanteeseen, ja pahimmillaan se vain haaskaa resursseja.<br /><br />Jokainen amatööri on poissa siviilityöstään, ja jonkun on maksettava se kaikki. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä sodankin aikana. Jonkun on tehtävä työtä ja maksettava ne verot, jolla se sotiminen rahoitetaan.Ironmistresshttps://www.blogger.com/profile/06980947020126620086noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6356358035078287630.post-73116379043783128052009-06-30T08:48:40.360+03:002009-06-30T08:48:40.360+03:001) Suomessa suurella osalla asevelvollisista on hu...1) Suomessa suurella osalla asevelvollisista on huomattavan korkea motivaatio puolustaa omaa maataan. Kyse on toki itse kunkin omasta moraalista, mutta Suomessa on ilmeisesti Euroopan parhaiten motivoituneet asevelvolliset. Vaikka asevelvolliset purnaavatkin, enemmistö miehistä pitää asevelvollisuuden suorittamista pikemminkin kunnia-asiana kuin orjuutena.<br /><br />2) Sama motivaatiokysymys kuin edellisessä kohdassa.<br /><br />3) Määrällä on merkitystä suhteessa 1/3. Jos varustelutaso ja johto ovat samalla tasolla, ammattilaiset ovat korkeintaan vain puolet asevelvollisia tehokkaampia.<br /><br />4) Asevelvollisuus luo myös laatua jos siihen satsataan. Suomessa on koulutuksen taso heikentynyt/heikennetty määrärahaleikkauksin. NATO-jäsenyyden edellyttämällä budjettilisäyksellä asia saataisiin kuntoon.<br /><br />5) Heterogeenisyys on myös voima. Eri alojen ja taustojen ihmiset tuovat oman osaamisensa ja panoksensa peliin.<br /><br />6) Resurssi-, tarkoitus- ja kustannuskysymys, joka riippuu poliittisesta tahdosta. Suomen kokoisessa maassa 20 000 miehen palkka-armeijalla ei kyetä puolustamaan kuin Helsinkiä, ja sitäkin vain hetken. Suuri maa-alue ja harva asutus vaativat alueellista puolustusjärjestelmää, joka voidaan hoitaa vain asevelvollisista kootulla armeijalla.<br /><br />7) Ks. ed. Jotta palkka-armeijalla voitaisiin puolustaa koko maata yhtä tehokkaasti ja hyvin kuin nykyisellä asevelvollisarmeijalla, joukkoja pitäisi olla vähintään 150 000 miestä. Se edellyttäisi puolustusbudjetin kymmenkertaistamista. Palkka-armeija ei Siis ole Suomen oloissa ja Suomen strategisessa tilanteessa halvempi.<br /><br />8) Mitä työtä sotilaskoulutuksen tehnyt mies tekee siviilissä, kun hän 40 täytettyään ei enää täytä kuntokriteereitä? Kaikki eivät voi ruveta upseereiksi. Uudelleenkoulutus ja työelämään pääsy viivästyvät siis joka tapauksessa.<br /><br />9) Suurvallalla on suurvallan resurssit. Suomella ei. 200.000 palkkasotilasta vs. 450.000 asevelvollista on Suomen kannalta parempi suhdeluku kuin 200.000 palkkasotilasta vs. 20.000 palkkasotilasta.<br /><br />10) Ks. edelliset. Vain tiettyyn rajaan asti, suhteessa resursseihin, tarkoitukseen ja tilanteeseen. Mikäs siinä, jos mielestäsi Suomella on varaa laittaa kriisitilanteessa peliin useampi satatuhatta ammattisotilasta.Turjalainenhttps://www.blogger.com/profile/07302307143939657048noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6356358035078287630.post-92206664972884066632009-06-29T16:12:17.936+03:002009-06-29T16:12:17.936+03:00Muutama juttu:
1) Asevelvollisuus perustuu pakoll...Muutama juttu:<br /><br />1) Asevelvollisuus perustuu pakolle, eli sotilas pannaan teloitusryhmän ja vihollisen väliin. Hän on käytännössä orjan asemassa ja ainoa motivaatio taistelemiseen on hengissäselviäminen. Pakkotyön tuottavuus on hyvin heikko. Asevelvolliset pääsääntöisesti ovat hyvin huonoja sotilaita.<br /><br />2) Ammattiarmeija perustuu vapaaehtoisuudelle, ja vapaaehtoiset ovat aina parempia missä tahansa työssä kuin tehtävään pakotetut. Yksi vapaaehtoinen vastaa viittäkymmentä tehtävään pakotettua.<br /><br />3) Kaikki sotateoreetikot ovat yhtä mieltä siitä, että armeijan vahvuutta ei mitata lukumäärillä. Määrillä on merkitystä vasta silloin, kun laatu on yhtä hyvä.<br /><br />4) Asevelvollisuus luo määriä, ei laatua, ja asevelvollisten koulutus joudutaan väistämättä mitoittamaan kaikkein heikoimman aineksen mukaan. Asevelvollisuus siis haaskaa resursseja.<br /><br />5) Asevelvollisarmeija on todellakin läpileikkaus koko ikäluokasta - äärimmäisen heterogeenista aineistoa. Ja mitä heterogeenisempi jokin joukko on, sitä enemmän siellä on sisäisiä konflikteja, ongelmia, ristiriitoja ja kiusaamista sekä muuta häiriökäyttäytymistä. Mitä homogeenisempi aines on, sitä vähemmän on sisäisiä konflikteja. Ammattiarmeijaan menee valikoitunut aines. Siksi siellä ei ole samanlaisia konflikteja kuin asevelvollisarmeijassa ja ne eivät syö koulutusresursseja. <br /><br />6) Mitä pienempi armeija, sitä paremmin se voidaan samoilla määrärahoilla kouluttaa, aseistaa ja varustaa. Samoin pienen mutta tehokkaan ammattiarmeijan vaatima logistiikka on aina kevyempi kuin asevelvollispohjainen massa-armeija. Esimerkiksi luotiliivit ovat halpa henkivakuutus, mutta ei niitä riitä asevelvollisille jaettavaksi.<br /><br />7) Asevelvollisuuden välilliset kulut viivästyneinä opiskeluina, menetettyinä verotuloina, ihmissuhdeongelmina jne ovat hirvittävät. Ammattiarmeija tulee rahallisesti asevelvollisuutta halvemmaksi.<br /><br />8) Sotiminen on työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ, eikä työn teettämisen kulut häviä mihinkään vaikkei siitä maksettaisi palkkaa. Siksi on paljon järkevämpää koota armeija ammattilaisista, joille maksetaan palkkaa ja jotka ovat koulutustaan vastaavassa työssä, kuin koota se amatööreistä jotka ovat poissa varsinaisesta työstään.<br /><br />9) Todennäköinen opponenttimme eli Venäjä on kaikessa hiljaisuudessa lakkauttamassa asevelvollisuutta ja siirtymässä ammattiarmeijaan. Georgian operaatio toteutettiin täysin ammattisotilailla. Mutta sekään ei olisi onnistunut ilman Georgian poliittisen johdon täydellistä kädettömyyttä.<br /><br />10) Kaikella kunnioituksella meidän ylipainoisia, möhömahaisia ja rapakuntoisia reserviläisiämme kohtaan, kyllä ammattilainen on kuitenkin aina ammattilainen. Niin jääkiekossa kuin sodankäynnissäkin.Ironmistresshttps://www.blogger.com/profile/06980947020126620086noreply@blogger.com